Sisällön tarjoaa Blogger.
facebook instagram pinterest
  • Etusivu
  • Info
  • Arkisto

Ruokakonttuuri



Kalakeitto on tyypillistä suomalaista kotiruokaa, ja arvaa mitä - siitä tulee hämmentävän kalamaista ja hyvää vegaanisena! Kalan sijaan keittoon käytetään savutofua ja kerman/maidon tilalla kaurakermaa. Tuloksena on soppa, joka suurella todennäköisyydellä maistuu koko perheelle ikään katsomatta. Meillä tämä tuttu ja kotoisa keitto onkin yksi lempiarkiruokiamme.

Vegaanisen kalakeiton reseptejä löytyy netistä useampi, ja oma helppo versioni muistuttaakin paljon niitä. Mukana on kuitenkin yksi erityinen ainesosa, joka mielestäni tekee keitosta vielä astetta parempaa: raastettu sitruunankuori! Jääkaapissani on aina sitruunoita, ja tosi usein raastan kuorta mukaan samoihin ruokiin, joihin laitan sitruunamehuakin - ja välillä vähän muuallekin. Joskus ruokaa laittaessa tulee tilanteita, että johonkin ruokaan tarvitsee enemmän kuorta kuin mehua ja välillä taas päinvastoin. Siksi hyvä kikka on raastaa kuorta valmiiksi pieneen purkkiin pakastimeen, jos sillä hetkellä on käyttöä vain mehulle. Valmiiksi raastettua kuorta on sitten näppärää lisätä ruokiin suoraan pakastimesta.

Perunaa sisältävät keitot eivät ainakaan omasta mielestäni varsinaisesti parane, jos niitä säilyttää seuraavaan päivään tai pidempään. Varmaan tunnistat ilmiön, miten liemestä tulee sameaa ja perunanpaloista vähän muhjuisia. Ei kiva! Siksi teen kahden hengen taloudessamme usein niin, että pilkon ja valmistelen kaikki ainekset valmiiksi neljän annoksen keittoa varten, mutta keitän kalatonta keittoa vain kahden hengen annoksen kerrallaan. Perunat ja porkkanat laitan jääkaappiin kylmässä vedessä, sipulit ja tofut tiivissä rasioissa. Seuraavana päivänä laitan nämä loput ainekset kattilaan ja kypsennän sopan valmiiksi. Toimii oikein hyvin niinkin!




Vegaaninen kalakeitto eli kalaton keitto

(4 annosta)

6 (500 g) kiinteää perunaa
3 (300 g) porkkanaa
1 (100 g) sipuli
8-10 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
8 maustepippuria
250-300 g savutofua
(1 rkl öljyä)
1 prk (2 dl) kaurakermaa (esim. Pirkka)
2-3 tl sitruunankuorta raastettuna
n. 1/2 tl suolaa
1 dl tuoretta tilliä hienonnettuna


  1. Kuori ja paloittele perunat ja porkkanat, hienonna sipuli.
  2. Laita kattilaan kasvikset, vesi, murennettu liemikuutio, pippurit ja suola. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla 10 minuuttia.
  3. Kuutioi sillä välin tofu. Riippuen käyttämästäsi tofumerkistä tofu kannattaa paistaa kauniin väriseksi paistinpannulla. Mielestäni Jalotofulle tämä kannattaa tehdä, mutta esim. Tofumoonin tai Lidlin tofulle (kaksi jälkimmäistä ovat oikeasti savustettuja ja rakenteeltaan kiinteämpiä) paistaminen ei ole tarpeen. Lisää tofut kattilaan ja keitä keittoa vielä noin 5 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä.
  4. Lisää keittoon kaurakerma, sitruunankuori ja tarpeen mukaan suolaa. Kuumenna vielä kiehuvaksi. Lisää lopuksi tilli. Tarjoa ruisleivän kanssa.





marraskuuta 22, 2020 1 kommenttia


Tässä joulugranolassa on minun makuhermoilleni kaikki kohdillaan! Joulugranola on loistava tuliainen joulun aikaan, mutta tätä todellakin kannattaa tehdä myös ihan vaan itselle. Joululta maistuvan granolan myötä on ihana virittäytyä pikkuhiljaa joulufiilikseen, sillä jo valmistusvaihe tuo kotiin tuulahduksen jouluista tuoksua.

Nykyään valmistan granolani mieluiten vanha ajan kauraryyneistä, joita myydään Myllärin-tuotemerkillä. En varmaan olisi koskaan äkännyt koko tuotetta kaupan hyllystä, jos äitini ei olisi vinkannut siitä. Nämä kyseiset ryynit ovat pulleampia ja suussa napakampia kuin tavalliset kaurahiutaleet tai isot kaurahiutaleet. Myös isot kaurahiutaleet sopivat hyvin - vähän makuasia, kummasta tykkäät enemmän. Vanhan ajan kauraryyneistä tulee muuten myös ihanaa uunipuuroa!

Minun suosikkigranolaani tulee pekaanipähkinöitä, jotka ovat paahdettuna aivan erityisen hyviä. Granolan kanssa uuniin paahtumaan pääsevät myös kaneli, kardemumma ja neilikka, joista erityisesti viimeksi mainittu tuo keittiöön huumaavan jouluisen tuoksun. Loraus siirappia taas antaa hiukan karamellimaista makua. Paahdetun granolapohjan viimeistelevät karpalot ja taatelit, jotka ovat omat suosikkini kuivatuista hedelmistä ja samalla kivan jouluisia. Voit tietysti käyttää myös jotain muita kuivahedelmiä.

Toisin sanoen kaikenlaisia lemppareitani tulee tähän ihanaan joulugranolaan! Nimen ei kuitenkaan kannata alkaa liikaa häiritä, sillä tämä granola maistuu hyvältä mihin vuodenaikaan tahansa.





Joulugranola

(vajaa 1 litra valmista granolaa)

5 dl vanhan ajan kauraryynejä (Myllärin) tai isoja kaurahiutaleita
100 g (noin 2 dl) pekaanipähkinöitä
1/2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl neilikkaa
1/4 dl rypsiöljyä
1/4 dl siirappia
1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl kuivattuja taateleita pilkottuna


  1. Mittaa kulhoon kauraryynit, veitsellä karkeaksi rouhitut pähkinät sekä mausteet. Sekoita. Sekoita joukkoon myös öljy ja siirappi. 
  2. Levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 150-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Sekoita kerran paahtamisen aikana. Varo, ettei granola pääse kärähtämään, sillä uunien tehot vaihtelevat!
  3. Sekoita jäähtyneeseen granolaan karpalot ja taatelit. Säilytä granola esimerkiksi kannellisessa astiassa.




marraskuuta 15, 2020 2 kommenttia

Tänä vuonna ollaan kerätty useampi ämpärillinen suppiksia, ja siksi olen etsinyt sienille vähän uusia käyttötapoja. Aasialaisissa ruoissa käytetään aika useinkin sieniä, ja siksi innostuin kokeilemaan simppeleitä suppilovahveronuudeleita. Proteiiniksi paistoin päälle vielä Beanit suikaleita, joista muuten tulee tosi hyviä, kun oikein kunnolla paistaa rapsakaksi!

Itse tein suppisnuudelit tuoreista sienistä ja käytin niitä aika reippaan määrän. Kuivatut tai pakastetut sienet sopivat tietysti myös. Omasta mielestäni suppiksia ei kannata laittaa kovin voimakkaasti maustettuihin ruokiin, sillä niiden hento maku peittyy helposti. Siksi maustoin nämä nuudelit varsin maltillisesti. Lopputulos on silti yllättäväkin maukas - niin maukas, että kokkasin ruokaa kahdesti ja laitoin nuudelipaketin heti uudelleen kauppalistalle. Ja mikä parasta, ruoka valmistuu tosi nopsasti arki-iltanakin! Älä muuten ihmettele kastikkeeseen tulevaa valkopippuria. Näin juuri Meri-Tuuli Väntsin lisäävän aasialaiseen paistettuun riisiin ripauksen valkopippuria, ja tykästyin siihen itsekin! Se ei tietysti ole pakollinen ainesosa.



Suppilovahveronuudelit

(2 annosta)

125 g vehnänuudeleita
1 rs (250 g) Beanit härkäpapusuikaleita, esim. lempeä sitruuna (yhdestä rasiasta riittää 2-3 annokseen, eli siitä jää ehkä vähän yli)
tilkka öljyä
300 g (noin 1 litran verran) suppilovahveroita 
1 iso valkosipulinkynsi
1 1/2 rkl paahdettua seesaminsiemenöljyä
tuoretta korianteria

Kastike
1/2 rkl sokeria
1/2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl soijakastiketta
2 rkl vettä
ripaus valkopippuria

  1. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan lähes kypsäksi. Valuta lävikössä ja jätä odottamaan.
  2. Paista Beanit suikaleet öljytilkassa paistinpannulla rapsakoiksi. Siirrä lautaselle odottamaan.
  3. Laita pannulle suppilovahverot. (Itse laitoin ihan kokonaisena, paitsi isoimmat yksilöt repäisin kahtia.) Kuumenna ilman öljyä, kunnes ylimääräiset nesteet ovat haihtuneet. Kuori ja hienonna sillä välin valkosipuli.
  4. Vähennä lieden tehoa keskilämmölle. Siirrä sieniä pannulla niin, että keskelle jää tilaa. Lisää siihen seesamiöljy ja valkosipuli ja anna valkosipulin kuullottua. Sekoittele sieniä ja valkosipulia ja anna paistua vielä hetki.
  5. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Kaada pannulle nuudelit ja sen perään kastike. Nostele sekaisin niin, että kastiketta on joka puolella.
  6. Kasaa lautasille suppis-nuudeliseosta ja päälle Beanit suikaleita. Viimeistele tuoreella korianterilla. Tarjoa lisäksi esimerkiksi porkkana- ja kurkkuviipaleita tai riisiviinietikalla maustettuja hölskytyskurkkuja.

lokakuuta 28, 2020 No kommenttia


Tänä syksynä olen toden teolla innostunut lehtikaalisalaatista, kun vihdoin sisäistin oikean menetelmän lehtikaalin käsittelyyn. Raaka lehtikaalihan on sellaisenaan aika puisevaa, mutta oikealla käsittelyllä siitä tulee mehevää ja maukasta. Taikatemppu on happo + suola + hierominen. Sopivan kokoisiksi paloiksi leikattu lehtikaali laitetaan tilavaan kulhoon hapon (esimerkiksi sitruunamehun) ja suolan kanssa. Tämän jälkeen kaalia rutistellaan ja hierotaan ronskein ottein pari minuuttia - vähän niin kuin taikinaa vaivaisit. Maistamalla lehtikaalia huomaat, milloin maku ja rakenne ovat muuttuneet sopivasti. Isäni vinkkasi, että lehtikaalia voi "murjoa" myös kaulimen avulla: lehtikaali, happo ja suola vahvaan muovipussiin ja sitten vaan kaulitaan päältä. Kuulostaa toimivalta noinkin! Itse en vielä ehtinyt testata.

Lehtikaalisalaatin joukkoon voit tietysti laittaa vaikka mitä fiiliksen ja mielikuvituksen mukaan. Esimerkiksi oliivit, miniluumutomaatit, porkkanalastut ja mantelifeta maistuvat ihanalta. Myös dijonsinapin totesin sopivan hyvin mausteeksi. Alla kuitenkin yksi salaattiversio, johon kovasti tykästyin. Makean raikas päärynä, makeat kuivatut karpalot, suolainen mantelifeta ja paahdetut pekaanipähkinät toimivat erittäin hyvin lehtikaalin kanssa. Minusta tuntuu, että tämä salaatti katetaan tänä vuonna joulupöytäänkin!





Lehtikaalisalaatti

(noin 4 annosta)

200 g lehtikaalia
2 pientä (250 g) päärynää
1 - 1 1/2 dl pekaanipähkinöitä
3/4 dl karpaloita
1/4 tl suolaa
2 rkl sitruunamehua
2-3 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
mantelifetaa (tai muuta mieleistäsi vegaanista fetaa)

  1. Pese lehtikaalit ja leikkaa niistä lehtiruodit pois. Pilko lehtikaalit sopiviksi paloiksi. Kuivaa tarvittaessa salaattilingossa. 
  2. Pese ja paloittele päärynät. Paahda pähkinät keskilämmöllä kuivalla paistinpannulla.
  3. Laita lehtikaalit isoon kulhoon. Lisää suola ja sitruuna. Puristele ja hiero lehtikaalia parin minuutin ajan kädelläsi ronskein ottein, vähän kuin vaivaisit taikinaa. Huomaat, että lehtikaali alkaa mennä kasaan, rakenne pehmentyä ja muuttua maukkaammaksi. Maistalla huomaat, milloin maku ja koostumus ovat sopivat.
  4. Sekoita lehtikaalin joukkoon öljy, pippuri. Lisää sitten päärynät, karpalot ja pähkinät. Laita tarjoilukulhoon kerroksittain lehtikaalisalaattia ja murennettua mantelifetaa. Tarjoa lisäkkeenä.


lokakuuta 09, 2020 7 kommenttia


Tuore pulla jotain uskomattoman hyvää. Kaiken lisäksi se on superhelppoa muuntaa vegaaniseksi. Kananmunaa pullataikina ei tarvitse ollenkaan, nesteenä voi käyttää vettä tai kasvimaitoa ja rasvana margariinia tai öljyä. Voiteluun sopii soijajogurtti, kikherneliemi tai vaikka sokeri-vesiseos. Oma suosikkini on soijajogurtti, koska sitä on aina jääkaapissani.

Tällä kertaa pullat saivat täytteekseen puolukoita. Ne ovat yksi suosikkimarjani, koska niissä on kunnolla makua. Lisäksi laitoin kierrepullien täytteeksi fariinisokeria ja kanelia. Täyte vähän tursusi ulos uunissa, joten kauneimpia yksilöitä näistä ei tullut - mutta sitäkin herkumpia! Itse tykkään aika happamista mauista, ja laitoin täytteeksi 5 dl puolukoita. Mutta vähempikin riittää, jolloin täytekin ehkä tursuilee vähän vähemmän. Ja aina voit ripotella pullien päälle vähän tomusokeria ennen tarjoamista. 😀 Jos pullan syöjiä on vähemmän, on ohje tosi helppoa puolittaa.




Puolukkapullat

(noin 32 kpl)

5 dl vettä tai kasvimaitoa
2 ps kuivahiivaa
2 dl sokeria
1 1/2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
150 g pehmeää margariinia 
noin 13 dl vehnäjauhoja

Täyte
100 g pehmeää margariinia
2 dl fariinisokeria
1 1/2 rkl kanelia
4-5 dl puolukoita, tuore tai pakaste (itse laitoin 5 dl, mutta vähempikin riittää)

Pinnalle
esim. soijajogurttia voiteluun (lue pullanvoiteluun vinkit Kamomillan konditoriasta!)
raesokeria


  1. Lämmitä neste kädenlämpöä hieman lämpimämmäksi ja liouta siihen hiiva. Vispilä on tähän hyvä apuväline. Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma, suola ja osa vehnäjauhoista. Alusta taikinaan loput jauhoista vähitellen ja loppuvaiheessa pehmeä rasva. Alusta taikinaan loput vehnäjauhot ja vaivaa vielä hyvin. Kohota liinalla peitettynä noin 20 minuuttia. (Itse tykkään laittaa isompaan kulhoon selvästi lämmintä vettä ja laittaa taikinakulhon kellumaan veteen liinalla peitettynä.)
  2. Sekoita täytettä varten margariini, fariinisokeri ja kaneli keskenään tahnaksi.
  3. Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan ja kaaviloi toinen puoli suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä taikinalevylle puolet täytetahnasta ja ripottele päälle puolet puolukoista.
  4. Kääri taikinalevy rullalle leveämmältä sivulta alkaen. Leikkaa rulla noin 16 palaan ja laita palat paperisiin pullavuokiin. Anna kohota lämpimässä paikassa liinan alla 20-30 minuuttia. 
  5. Voitele pullat ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia. Halutessasi voit ripotella pinnalle vielä tomusokeria juuri ennen tarjoamista.

syyskuuta 28, 2020 No kommenttia


Arkisia reseptejä ruokakaapin perusaineksista ei ole koskaan liikaa, ja tähän joukkoon soijarouhecurry ehdottomasti lukeutuu. Halpa, helppo ja hyvä arkisafka, jonka ainekset ainakin minulta löytyy melkein aina valmiina. Vain tuoreen inkiväärin joudun ehkä laittamaan kauppalistalle.

Soijarouhecurryn maustaa suomalaisten suosikkimauste: curryjauhe. Se on ehkä kaukana autenttisista intialaisista mauista, mutta silti yllättävänkin toimiva mauste! Paljastan, että kymmeneen vuoteen hädin tuskin kelpuutin curryjauheen keittiööni, kunnes yhtäkkiä hurahdin siihen. Nyt joudun jatkuvasti täydentämään currypurnukkaani, sillä siitä ripsautan makua niin hummukseen, paahdettuun kukkakaaliin kuin moneen muuhunkin ruokaan. Anna siis curryjauheelle uusi mahdollisuus, jos olet sen joskus hyljännyt. Saatat suorastaan yllättyä!

Tämä curryruoka on myös hyvä tapa opetella kokkaamaan soijarouheesta, jos se on sinulle vielä oudompi tuttavuus. Yleisesti ottaen soijarouhetta ei koskaan kannata liottaa etukäteen, vaan lisätä pannulle kuivana. Sitten perään mausteet ja neste, jolloin soijarouhe imee maut itseensä. 

Näppärä vinkki vielä lisäkeriisiin: Viime aikoina olen ottanut tavaksi keittää basmatiriisin ja kauranjyvien (esim. Myllärin kaura-ateriajyvät) seosta suhteella 1:1. Näin saat lisäkeriisistä vähän kuitupitoisemman ja ympäristöystävällisemmänkin, mutta silti säilyy basmatiriisin aromikkuus, jota ainakin itse kaipaan varsinkin intialaishenkisten ruokien kaveriksi. Sama sekoitustaktiikka toimii toki muillakin lisäkeriiseillä, esimerkiksi jasmiiniriisillä. Heitän riisit ja kaurat samaan aikaan kattilaan ja porista kannen alla 15 minuuttia. Toimii!






Soijarouhecurry

(4 annosta)

1 (100 g) sipuli
3 valkosipulinkynttä
1-2 rkl öljyä
2 rkl curryjauhetta
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 dl soijarouhetta
1 dl vettä
1 tlk (500 g) paseerattua tomaattia
3/4 tl suolaa
1 rkl sokeria
2 dl kookosmaitoa

Lisäksi
tuoretta korianteria
basmatiriisiä (ja kauranjyviä, esim. Myllärin kaura-ateriajyvä)

  1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuori ja raasta inkivääri.
  2. Kuumenna öljy paistokasarissa keskilämmöllä. Kuullota sipulia ja valkosipuli pehmeäksi.
  3. Lisää kasariin curryjauhe, inkivääri ja soijarouhe sekä niiden perään vesi. Anna veden imeytyä ja lisää paseerattu tomaatti. Lisää suola ja sokeri.
  4. Anna soijarouhecurryn hautua kannen alla 10-15 minuuttia. Lisää loppuvaiheessa kookosmaito. Tarjoa keitetyn basmatiriisin (ja kauranjyvien) kanssa. Seurana maistuu myös tuore korianteri.


syyskuuta 13, 2020 5 kommenttia


Joistain ruuista tulee mieleen erityisiä muistoja, ja tahinikastike on minulle ehdottomasti yksi sellainen. Aika tasan 10 vuotta sitten tein omalla mittakaavallani uskomattoman rohkean tempun ja matkustin puoleksi vuodeksi Torontoon au pairiksi. Israelilaisen isäntäperheeni luona asuessa pääsin tutustumaan Lähi-idän ruokakulttuuriin. Perjantaisin söimme sapattiaterian, jolle yleensä liittyi mukaan myös ystäviä. Arkipäivät olivat usein kiireisiä, mutta sapattiateria oli aina viikon erityinen hetki, johon satsattiin tavallista enemmän. Sen myötä tutustuin myös ihanaan tahinikastikkeeseen, jota syötiin usein osana alkupaloja, kuten myös pitaleipää, hummusta ja oliiveja. Torontossa viettämäni ajan vuoksi myös hummuksella on erityinen paikka sydämessäni. Siitä onkin oma postauksesta, jonka olen kirjoittanut blogini alkutaipaleella. 

Tahinikastike on upean täyteläistä ja kermaista. Ja kun kutsun sitä kermaiseksi, en viittaa raaka-aineisiin, vaan koostumukseen. Kastikkeeseen nimittäin tulee yksinkertaisimmillaan vain tahinia, sitruunaa, vettä ja suolaa. Jos haluat, voit myös maustaa sen valkosipulilla tai ripauksella juustokuminaa. Ainekset sekoittamalla saat aikaan sametinpehmeän ja täyteläisen kastikkeen. 

Olet ehkä syönyt tahinikastiketta falafelien kanssa, mikä onkin hyvin klassinen käyttötapa. Voit myös kastaa tahinikastikkeeseen hyvää leipää ja valuttaa sitä salaatin tai uunijuuresten päälle. Näissä kuvissa minulla on uunissa paahdettua kukkakaalia ja kikherneitä, joiden päälle ripottelin paahdettuja pinjansiemeniä ja lehtipersiljaa. Aivan täydellistä, sillä tahinikastike sopii erittäin hyvin kukkakaalin kanssa - niin kuin myös munakoison ja punajuuren. 

Lopuksi vielä tärkeä pointti: Jos luulit, ettet pidä tahinista, olet luultavasti maistanut vain kuorimattomista seesaminsiemenistä tehtyä tahinia. Se on tummaa ja maultaan karvaan kitkerää, enkä lähtökohtaisesti suosittele sitä ollenkaan. Autenttinen tahini on vaaleaa, sileää ja maultaan paahteisen pehmeää. Vaaleaa tahinia löytää ruokakaupasta ainakin Macedonian Tahini -nimellä. Myös aasialaiskaupoista voi ostaa hyvää vaaleaa tahinia. 






Tahinikastike


1 dl vaaleaa tahinia
2-3 rkl sitruunamehua
n. 3/4 dl vettä
1/4 tl suolaa

Mittaa ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Säädä sitruunamehun määrää sen mukaan, miten hapanta kastiketta haluat. Veden määrällä voit säädellä paksuutta. Tarjoa esimerkiksi falafelien, salaattien, uunijuuresten tai muiden paahdettujen kasvisten kanssa. Halutessasi voit lisätä mausteeksi myös hienonnettua valkosipulia ja juustokuminaa.
elokuuta 28, 2020 No kommenttia

Vähän pohdin, onko hölmöä taaaas julkaista blogiin uusi jäätelöresepti. Kesäkin alkaa olla lopuillaan ja kaikkea. Mutta hei, kukapa ei rakastaisi syödä jäätelöä myös sohvan nurkassa iltojen hämärtyessä! Varsinkin, kun itse tehdyn jäätelön valmistaminen on tosi helppoa.

Jos rakastat sitruunaa ja salmiakkia, tämä jäätelö on sinulle! Tänä kesänä kirjoittelin jo itse tehdyn vegaanisen jäätelön perusreseptin tänne. Pohjaa voi maustaa mitä erilaisimmilla tavoilla, ja tämä on yksi niistä: siruuna ja turkinpippurikarkit.

Etsin jätskiä varten kaupasta turkinpippurirouhetta, mutta sen valmistus taitaa olla loppunut. Mutta ei se mitään, sillä kokonaisia karkkejakin pystyy murskaamaan kotikonstein, kunhan käytössäsi on vasara, leikkuulauta ja paksu pakastuspussi. Turkinpippureista tulee sitruunaiseen jäätelöpohjaan ihanan salmiakkinen maku.

Jos salmiakki ei ole mieleesi, voit tehdä jäätelön myös ilman turkinpippureita. Jäätelöpohjaan voi halutessaan lisätä vaikka lakritsikastiketta tai keksimuruja - tai tehdä ihan vaan sitruunajäätelön. Hauska vinkki on muuten lisätä massaan vähän kurkumaa, josta saat jäätelöön hennon keltaisen värin. Parilla eri testikerralla lisäsin kurkumaa 1/3-1/2 teelusikallista, joka antoi mukavasti väriä, mutta ei maistunut valmiissa jäätelössä.



Sitruuna-salmiakkijäätelö tai sitruuna-salmiakkijäätelö

1 tlk (250 ml) soija- tai kauravispiä
1 tlk (200-250 ml) vaahtoutuvaa kauravaniljakastiketta (esim. Oatly)
1 tlk (320 g) kondensoitua kookosmaitoa (esim. Spice Up)
1/3 tl kurkumaa (väriksi, ei välttämätön)
1 sitruunan raastettu kuori eli 3-4 tl sitruunankuorta raastettuna
3 rkl sitruunamehua
100 g turkinpippurikarkkeja TAI valmista lakritsikastiketta, esim. Pirkka

  1. Raasta sitruunankuori hienoksi raasteeksi. Purista tarvittava määrä mehua. Rouhi turkinpippurit reiluksi rouheeksi. Mielestäni se onnistuu parhaiten niinkin ronskisti kuin vasaralla: Laita karkit paksuun pakastuspussiin ja aseta leikkuulaudalle. Laita leikkuulauta tukevalle alustalle, esimerkiksi ihan lattialle. Hakkaa karkit rouheeksi vasaralla. (Kokeilin karkkien hienontamista myös Bamixin pienellä myllyllä, mutta sillä taktiikalla karkeista tuli vähän liian hienoa rouhetta ja jauhetta. Vasara siis paras!)
  2. Kaada kulhoon jääkaappikylmä vispi ja vaniljakastike. Lisää kurkuma. Vaahdota seos kuohkeaksi pehmeäksi vaahdoksi.
  3. Sekoita sitruunamehu (mielellään jääkaapissa viilennetyn) kondensoidun kookosmaidon joukkoon . (Suosittelen tätä vaihetta, sillä jos lisäät sitruunamehun suoraan jäätelömassaan, rakenne voi juoksettua hieman. Juoksettuminen ei kuitenkaan ole minulla pilannut jäätelöä, ja aika usein olen myöhemmin lisännyt sitruunan suoraan massaan.) Sekoita seos vaahdon joukkoon. Lisää myös sitruunakuoriraaste.
  4. Kaada laakeaan pakastuksen kestävään astiaan/astioihin kerroksittain jäätelömassaa ja turkinpippurirouhetta. (Jos käytät lakritsikastiketta, pursota sitä aina kerrosten väleihin. Pyöräytä veistä muutaman kerran sinne tänne jäätelömassan joukossa niin, että kastike hieman sekoittuu raidoiksi ja jäätelön pinnasta tulee nätin marmoroitunut. Pakasta yön yli. 

Vinkki! Jos haluat sitruunajäätelöä, jätä vain salmiakki pois! Halutessasi voit tällöin vähän lisätä sitruunamehua määrää eli käyttää mehua yhteensä noin 4 rkl.



elokuuta 25, 2020 2 kommenttia


Instagramin perusteella monet ovat nauttineet tänä kesänä muhkeistä sienisaaliista. Mekin löysimme mökiltä jonkin verran kantarelleja, joista syntyi muun muassa pizzaa. Valkoinen pizza olikin jo ehtinyt olla hetkisen aikaa to do -listallani, ja ajattelin kantarellien sopivan siihen hyvin. Ja näin tosiaan kävikin! 

Vegaanisessa pizzassa on mielestäni yksi kompastuskivi: juusto. En edelleenkään ole maistanut vegaanista juustoa, joka oikeasti olisi hyvää. (Tai no, herkullisia pähkinäpohjaisia herkuttelujuustoja on kyllä olemassa, mutta puhun nyt ns. perusjuustoista.) Siksi en halua laittaa niitä pizzaani. Pizzaan pitääkin saada makua jollain muulla tavalla. Tomaattikastikkeella varustettuun pizzaan sekoitan usein "juuston" kaurakermasta, ravintohiivahiutaleista ja ripauksesta suolaa. Tämän valkoisen pizzan pohjan päälle sivelin kauratuorejuustosta ja ravintohiivahiutaleista sekoitetun, maustetun tahnan. Se toimikin varsin hyvin. Valmiin pizzan päälle lisäsin vielä herkullista tuoretta pestoa ja basilikaa, jolloin tuloksena oli maukas pizza, joka ei ainakaan minun mielestäni jäänyt kaipaamaan mitään. Tähän pizzaan sopisivat kantarellien lisäksi myös tatit, ja mikä ettei vaikka suppilovahverotkin vähän myöhemmin syksyllä.

Lapsuudenkodissani meillä on ollut vuosikausia tapana, että pizzataikina kohotetaan vain kerran: Vaivattu taikina levitetään heti levyksi ja annetaan kohota täytteiden valmistuksen ajan. Tämä vähän nopeuttaa ja suoraviivaistaa valmistusprosessia. Taikinan voi hyvin valmistaa jääkaappiin jo päivää tai paria aiemminkin. Pizzakiveä en valitettavasti omista, mutta rapeamman pohjan saamiseen auttaa jo sekin, että pellin kuumentaa uunissa ennen kuin vetäisee pizzan sen päälle.





Vegaaninen pizza bianca - valkoinen kantarellipizza

(2 pienempää pizzaa tai 1 pellillinen)

Pohja
2 dl vettä
1/2 ps (= 1 1/2 tl) kuivahiivaa
n. 4 dl vehnäjauhoja
3/4 tl suolaa

Kantarellitäyte
n. 400 g kantarelleja
2 rkl oliiviöljyä
1 iso (150 g) sipuli
suolaa
mustapippuria

Tuorejuustotäyte
1 rs (150 g) kauratuorejuustoa
1 dl ravintohiivahiutaleita
1 valkosipulinkynsi
1 tl sitruunankuorta raastettuna
1 tl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria

Pesto
1/2 ruukkua basilikaa
n. 1/2 dl ekstra-neitsytoliiviöljyä
1 pieni valkosipulinkynsi
1/2 dl kuorittuja manteleita
1/4 tl suolaa

  1. Valmista pohja: Liuota hiiva kädenlämpöä hieman lämpimämpään veteen ja lisää joukkoon suola. Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan ja alusta taikinaa muutama minuutti. Muotoile taikinasta leivinpaperin/leivinpapereiden päälle yksi uunipellin kokoinen pizza tai kaksi pienempää. Jätä liinan alle kohoamaan täytteiden valmistuksen ajaksi. Laita uunipelti kuumenemaan 250-asteiseen uuniin.
  2. Valmista kantarellitäyte: Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna kantarellit. Paista kantarelleja paistinpannulla ilman rasvaa, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Lisää pannulle öljy ja sipulit. Anna sipulin kuullottua pehmeäksi. Jatka paistamista niin, että sienet ovat sopivasti ruskistuneet. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla.
  3. Valmista tuorejuustotäyte: Hienonna tai raasta valkosipulinkynsi. Sekoita tuorejuustotäytteen ainekset keskenään. 
  4. Valmista pesto: Hienonna tai raasta valkosipulinkynsi ja mittaa kaikki ainekset sauvasekoittimen kulhoon. Basilikasta voit hyödyntää myös varret. Aja sauvasekoittimella sopivan tasaiseksi pestoksi.
  5. Levitä tuorejuustotäyte pizzapohjille. Levitä päälle kantarellitäyte. Vedä pizza leivinpapereineen kuumalle uunipellille. Paista uunin keskitasossa noin 10 minuuttia. Lusikoi päälle pestoa ja koristele tuoreella basilikalla. Paista toinen pizza samoin. Tarjoa heti.


elokuuta 12, 2020 2 kommenttia


Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, että valmiiksi kypsennetyt pussiriisit ovat kuin ovatkin varsin käteviä. Aiemmin ihmettelin, että mihin niitä oikein tarvitaan, sillä kun valmistat kastikkeen, niin eikö se riisi kypsy kattilassa siinä samalla. Että onpa laiskuuden huipentuma tällaiset valmisriisit!? 😄 Lisäkeriisit keitän jatkossakin todennäköisesti kattilassa, mutta valmisriiseistä saa näppäristi aikaan vaikka mitä kivaa: Niistä saa jalostettua sukkelasti yhden pannun aterian niin kotona, mökillä kuin retkelläkin. Riisin lisäksi tarvitset vain jotain proteiinia, kasviksia ja mausteita. Makumaailma voi olla mitä vaan Intiasta Thaimaahan, Meksikoon ja Eurooppaan. Lisäksi valmisriisiä voi hyödyntää vaikka täytettyjen kesäkurpitsojen tai paprikoiden täytteeseen. Lämpimässä säilyvä, valmiiksi kypsennetty pussiriisi onkin kätevä kotivara niihin päiviin, kun ruoka pitää saada pöytään pikana.

Tänä kesänä on tullut kokattua valmisriiseistä intialaisittain maustettua paistettua riisiä. Se on maistunut retkellä (joskin valmisriisi on melko painavaa kannettavaa pidemmälle reissulle), mökillä sekä reissun päällä mökkimajoituksessa. Tähän versioon tulee proteiiniksi kikherneitä sekä paistettuja Beanit härkäpapusuikaleita, joista muuten tulee tosi hyviä, kun kunnolla antaa niiden tiristä pannulla. Lisäksi laitoin mukaan kasviksia ja pinnalle vielä pähkinöitä ja korianteria. Näistä jälkimmäiset voi tietysti tipauttaa pois, jos ei niitä satu olemaan, ja kasviksiakin voi vaihdella.

Itse käytin paistettuun riisiin Pirkan valmisriisiä, makuna basmati & lime-korianteri. Tämä, kuten monet muutkin valmisriisit ovat varsin miedosti maustettuja, joten ei ole niin väliä, mitä makua käytät vai käytätkö ihan maustamatonta versiota. Tietysti myös tähteeksi jäänyt keitetty basmatiriisi sopii tosi hyvin. Tai miksi et keittäisi yhdellä aterialla vähän ekstraaa, niin saat samalla vaivalla seuraavaksi päiväksi pohjan uuteen ruokaan?



Intialainen paistettu riisi

(4 annosta)

1 rs (250 g) Beanit härkäpapusuikaleita (esim. valkosipuli & yrtit)
rypsiöljyä
1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 pienehkö kesäkurpitsa
1 paprika
3 tl garam masalaa
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa
1/2 tl suolaa
1 tlk (380 g/230 g) kikherneitä
1 ps (250 g) valmisriisiä (esim. Pirkka basmati & lime-korianteria TAI basmati pilau)

Pinnalle
cashewpähkinöitä
tuoretta korianteria

  1. Paista härkäpapusuikaleita öljytilkassa paistinpannulla niin, että ne ruskistuvat sopivasti ja vähän rapeutuvat. Siirrä sivuun odottamaan.
  2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuutioi kesäkurpitsa ja paprika. Kuullota kasvikset sopivan pehmeiksi öljyssä. Lisää pannulle mausteet, liemestään valutetut kikherneet ja riisi. Jatka paistamista muutama minuutti. Lisää loppuvaiheessa härkäpapusuikaleet.
  3. Viimeistele ruoka halutessasi ripottelemalla pinnalle pähkinöitä ja tuoretta korianteria. Tarjoa heti.

elokuuta 10, 2020 No kommenttia


Ruis on mustikalle jotakuinkin täydellinen pari. Rrrrakastan mustikkakukkoa, ja tämä ruis-mustikkapaistos on tavallaan vähän simppelimpi versio siitä. Mustikoiden pinnalle vain ripotellaan ruisjauhoista ja kaurahiutaleista tehty muruseos ja homma heitetään uuniin. Valmistuu helposti mökilläkin! Kaveriksi tarvitaan vain vaniljajätskiä tai -kastiketta. Tässä suomalaisen kesän makuja parhaimmillaan. 💙Talvella paistoksen voi valmistaa myös pakastemustikoista.




Ruis-mustikkapaistos

(noin 5 annosta)

6 dl mustikoita
1 rkl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl kardemummaa

Muruseos
100 g margariinia (käytin tummansinistä Keijua)
1/2 dl sokeria
1 1/2 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl kaurahiutaleita

  1. Mittaa uunivuoan pohjalle mustikat, sokeri, perunajauho ja kardemumma. Sekoita kevyesti.
  2. Sekoita kulhossa muruseoksen kuivat aineet. Nypin margariini joukkoon sormin. 
  3. Murustele seos mustikoiden pinnalle. Paista 200-asteisen uunissa noin 25 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.
elokuuta 03, 2020 No kommenttia
Newer Posts
Näytä lisää
Oma kuva
Wilhelmiina
Tarkastele profiilia

Blogin takana

Hei! Kiva, että löysit blogiini! Täällä häärii espoolainen ruoka-alan ja markkinoinnin ammattilainen, joka kokkailee kasvikunnan tuotteista niin arkiruokia kuin herkkujakin. Tällä hetkellä en päivitä blogiani säännöllisesti, sillä aika kuluu muihin juttuihin töiden ja lapsiperheen elämän parissa. Toivottavasti kuitenkin vanhoista resepteistäni on iloa! 😊 Jätä ihmeessä kommenttia käynnistäsi!

Hae blogista

Viikon suosituimmat

  • Vietnamilaiset kesärullat + maapähkinäkastike ja soija-limekastike
    Vietnamilaiset kesärullat ovat jo vuosia olleet yksi lempiherkkuni, joten on korkea aika julkaista täällä niihin resepti! Maapähkinäka...
  • Vegaaniset nokkosletut
    Jos et ole vielä perehtynyt villiyrttien käyttöön, aloita paistamalla nokkoslettuja! Nokkosesta on helppo lähteä liikkeelle monestakin...
  • Sushisalaatti
    Sushisalaatti - miksen aiemmin ole sitä keksinyt!? Törmäsin somessa erääseen hauskan näköiseen sushisalaattiin, josta välittömästi p...
  • Ruisleipä hapanjuuresta + näin teet oman ruisjuuren
    Korona-aikana kaikki tuntuivat hullaantuvan hapanjuurileivonnasta. Aloin perehtyä asiaan itsekin, ja laitoin alulle oman vehnäjuuren. Asiaa ...
  • Kinuskinen puolukka-taatelikakku - ihana täytekakku joulun ajan kahvipöytään
    Joulun perinteisistä kuivakakuista taatelikakku on yksi ehdoton suosikkini. Olen jo parinakin vuonna leiponut joulun alla täytettyä taatelik...

Arkisto

  • ▼  2023 (7)
    • ▼  joulukuuta (1)
      • Spicy tofuskagen eli tofuskagen aasialaisella twis...
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2022 (9)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
    • ►  helmikuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2021 (22)
    • ►  joulukuuta (4)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (2)
    • ►  tammikuuta (3)
  • ►  2020 (30)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (5)
    • ►  kesäkuuta (3)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (5)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (1)
    • ►  tammikuuta (3)
  • ►  2019 (38)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (3)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (4)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (3)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  toukokuuta (4)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (3)
    • ►  tammikuuta (5)
  • ►  2018 (42)
    • ►  joulukuuta (4)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (4)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (5)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (4)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (5)
    • ►  helmikuuta (3)
    • ►  tammikuuta (4)
  • ►  2017 (54)
    • ►  joulukuuta (5)
    • ►  marraskuuta (5)
    • ►  lokakuuta (4)
    • ►  syyskuuta (4)
    • ►  elokuuta (7)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (4)
    • ►  toukokuuta (3)
    • ►  huhtikuuta (5)
    • ►  maaliskuuta (4)
    • ►  helmikuuta (5)
    • ►  tammikuuta (4)
  • ►  2016 (52)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (4)
    • ►  lokakuuta (6)
    • ►  syyskuuta (3)
    • ►  elokuuta (5)
    • ►  heinäkuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (6)
    • ►  toukokuuta (4)
    • ►  huhtikuuta (4)
    • ►  maaliskuuta (6)
    • ►  helmikuuta (4)
    • ►  tammikuuta (5)
  • ►  2015 (35)
    • ►  joulukuuta (5)
    • ►  marraskuuta (8)
    • ►  lokakuuta (10)
    • ►  syyskuuta (11)
    • ►  elokuuta (1)

Tunnisteet

aamupala Aasia appelsiini aquafaba auringonkukansiemen aurinkokuivattu tomaatti avokado banaani basilika bataatti belugalinssi Biscoff cashewpähkinä couscous Etelä-Amerikka granaattiomena hapankaali herkkusieni herne härkis härkäpapu in English Intia Italia joulu juhlat juuriselleri kaakao kaali kakut kaneli kantarelli kaurahiutale kaurakerma kaurapala kaurarouhe keksit kesäkurpitsa kikherne kikhernejauho kookoskerma kookosmaito korianteri kukkakaali kurkku kurpitsa kuusenkerkkäjauhe kvinoa laatikkoruuat lanttu lehtikaali leivät lime linssit lipstikka Lähi-itä maapähkinävoi makeat piirakat mansikka manteli Marokko Meksiko minttu moussekakut munakoiso mustaherukka mustikka nuudeli nyhtökaura ohra ohrajauho omena palsternakka paprika parsa pasta pavut pekaanipähkinä persilja persimon peruna pienet makeat pihvit ja pyörykät pikkusuolaiset pinaatti porkkana pullat punajuuri punakaali punasipuli puolukka pähkinä pähkinät raparperi ravintohiivahiutale reissut retkeily retkiruoka ruis ruisjauho rusina sienet sitruuna soijajogurtti soijarouhe soijasuikaleet spelttijauho suklaa suolapähkinä suosikit suppilovahvero taateli tahini tilli timjami tofu tomaatti vadelma valkosipuli varhaiskaali veriappelsiini villiyrtit

Created with by ThemeXpose | Distributed By Gooyaabi Templates