Aina yhtä ihana maisemakahvilan piirakka onnistuu vegaanisesti. Resepti taipuu helposti sesongin mukaan.


Suunnittelin tämän reseptin postaamista pääsiäiseksi, mutta lopulta en itse kerinnyt leipoa tätä kuin vasta pääsiäispöytään. Mutta tämä sopii tarjottavaksi myös muihin kevään juhliin. Kyseessä on perheessäni vuosikausia käytössä ollut resepti, joka on useaan otteeseen herkulliseksi todettu. Hyvin samanlaisella reseptillä leivottavaa piirakkaa näkee usein kutsuttavan maisemakahvilan piirakaksi, mutta tuo nimi ei meidän perheellä ole ollut käytössä. Piirakan resepti on alun perin ei-vegaaninen, mutta haluan nyt jakaa sen teille veganisoituna versiona. Täyte on alun perin valmistettu oikeasta rahkasta, jonka korvaajaksi käy hyvin Alpro Go On "soijarahka". Täytteeseen lisätään raikastukseksi sitruunamehua. Sitruunankuorikin varmasti sopisi joukkoon.

Piirakkaan on tullut kokeiltua useampia erilaisia marjoja, mutta suosiksi on noussut mustaherukka. Mustaherukka on hapan marja, jossa on reilusti makua. Marjojen sijaan piirakkaan on laitettu myös ainakin omenaa, puolukkaa ja muita marjoja, todennäköisesti varmaan raparperiakin. Niin monta kertaa tätä on leivottu, etten edes kykene muistamaan kaikkia versioita.

Piirakka on melko paksu ja mehevä, joten kannattaa valita mieluummin vähän isompi piirakkavuoka. Jos sellaista et omista, kannattanee varuiksi asettaa leivinpaperi vuoan alle yli kuohumisen varalta. Tuplaamalla ohjeen saa pellillisen piirakkaa. Pellillinen piirakkaa sopii hyvin tarjottavaksi juhliin. Huomioi kuitenkin, että pakastamista en varauksetta suosittele. Tätä vegaanista versiota en testannut pakastaa, mutta ei-vegaaninen versio on mennyt pakastimessa mössöiseksi ja vetiseksi. Jos kuitenkin testaat vaikka pienellä määrällä, kommentoi ihmeessä alle muillekin tiedoksi, miten kävi!

Vegaaninen maisemakahvilan piirakka

(10-12 palaa)

Pohja ja muruseos
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
125 g margariinia
1 dl (100 g) soijarahkaa (Alpro Go On)
1/4 dl vettä

Täyte
300 g (eli loppu purkillinen) soijarahkaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl perunajauhoja
2 rkl sitruunamehua
n. 5 dl tuoreita tai pakastemarjoja, raparperia tai omenakuutioita (oma suosikkini on mustaherukka)


1. Sekoita pohjataikinaa ja muruseosta varten kuivat aineet kulhossa. Sekoita joukkoon hieman jäähtynyt sulatettu margariini. Tuloksena on murumainen seos. Siirrä 1/2 seoksesta toiseen astiaan.
2. Sekoita jäljelle jäävään murutaikinaan soijarahka ja vesi. Levitä taikina piirakan pohjaksi piirakkavuokaan (halkaisija noin 28-30 cm). Voit käyttää myös suorakaiteen muotoista vuokaa. Itse käytin Arabian Teema-vatia (24 cm x 32 cm).
3. Valmista täyte sekoittamalla soijarahka, sokerit, perunajauho ja sitruuna. Parhaiten saat kaiken sekaisin käyttämällä vispilää. Levitä seos pohjataikina päälle. Ripottele pinnalle marjat ja marjojen päälle vielä muruseos. Paista 200-asteisessa uunissa noin 25-30 min. Paistoaikaan vaikuttaa, käytätkö tuoreita vai jäisiä marjoja. Tarjoa täysin jäähtyneenä.

Vegaaninen parsarisotto on kevätsesongin luksusruokaa.


Risotot ovat aivan ihania, mutta syystä tai toisesta kokkailen niitä melko harvoin. Lähinnä risotto näyttäytyy keittiössäni, kun haluan tehdä jotain vähän juhlavampaa ruokaa vaikka viikonloppuna. Mutta toisaalta, miksi jättää risotot vain viikonloppuun, kun aika nopeasti sellaisen pyöräyttäisi arki-iltanakin?

Kokkailin sunnuntailounaaksi kevätsesonkiin sopivaa parsarisottoa. Tämä resepti on simppeli, ja siinä hyödynnetään parsojen keitinliemi risoton nesteenä. Näin saadaan kaikki parsan maut talteen. Keittämisessä kannattaa olla tarkkana, etteivät parsat pääse ylikypsymään vaan jäävät sopivan napakoiksi.

Vegaaniseen versioon ei luonnollisesti lisätä parmesaania tai voita, mutta maukas risotto syntyy myös ilman niitä. Kuullottamiseen voi käyttää laadukasta oliiviöljyä, ja sitä voi lorauttaa vähän reilummallakin kädellä, sillä juuston jäädessä pois muuta rasvaista komponenttia ei risottoon tule. Ihanaa makua antaa myös valkoviini, joka minusta on olennainen ainesosa risotossa. Halutessaan risoton voi viimeistellä ravintohiivahiutaleilla, jotka antavat juustomaista makua. Toki joukkoon voi raastaa myös vegaanista parmesaani"juustoketta", jos sellaista tykkää käyttää.


Parsarisotto
(4 annosta)

500 g vihreää parsaa
9 dl vettä
1 tl suolaa
1 kasvisliemikuutio
1 (100 g) sipuli tai pari salottisipulia
4 rkl oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 tl sitruunankuorta raastettuna
mustapippuria
1 rkl ravintohiivahiutaleita


1. Huuhtele parsat ja leikkaa tyvestä pois pari senttiä puumaista osaa. Kuumenna vesi kiehuvaksi esim. paistokasarissa ja mausta suolalla. Lisää parsat kiehuvaan veteen ja keitä noin 4-6 minuuttia napakan kypsiksi. Nosta parsat vedestä reikäkauhalla ja leikkaa 1-2 cm:n paloksi. Murenna keitinveteen kasvisliemikuutio.
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna kattilan pohjalla oliiviöljy. Kuullota sipuli ja riisi öljyssä läpikuultaviksi. Ala lisätä joukkoon viiniä ja kuumaa keitinlientä vähitellen samalla sekoitellen. Lisää uusi erä vasta, kun edellinen on imeytynyt riisiin. Jatka, kunnes kaikki liemi on käytetty. Aikaa risoton kypsymiseen kuluu yhteensä noin 20 minuuttia. Maistele riisin sopivaa kypsyyttä.
3. Mausta risotto sitruunankuorella, pippurilla ja hiivahiutaleilla. Sekoita joukkoon parsapalat. Tarjoa heti.

Vegaanin keittiössä -kirjan ohjeella syntyvät herkulliset proteiinipannukakut!


Haluan jakaa teille erinomaisen reseptin vegaanisiin proteiinipannareihin, jotka ovat ikään kuin vaihtoehto (ainakin taannoin suosituille) banaani-kananmunaletuille. Käyttämäni resepti on peräisin ihanasta, supersuositusta Innasen Elinan Vegaanin keittiössä -kirjasta. Juuri tätä kyseistä reseptiä on varmasti eniten tullut hyödynnettyä kirjasta. Yleensä pannareita tulee tehtyä viikonloppuaamiaiselle, mutta nämä maistuvat tosi hyvin myös välipalana ja iltapalana. Ja ihan varmasti uppoavat kaiken ikäisille!

Alkuperäisessä reseptissä on käytetty kaakaojauhetta, jolla saa suklaista makua ja väriä pannareihin. Itse en ole tainnut kertaakaan kokeilla pannareilta kaakaoversiona, vaan jättänyt kaakaojauheen yksinkertaisesti pois. Omasta mielestäni ei-suklainen versio sopii kivemmin kaveriksi marjoille, joita tykkään syödä pannarien kanssa. Usein maustan taikinan vielä kardemummalla, joka niin ikään sopii hyvin tähän komboon. Mutta makuasioita, makuasioita. :) Oma suosikki löytyy kokeilemalla!

Pannarit valmistetaan kikhernejauhoista. Jos et vielä ole tutustunut niihin, niin suosittelen lämpimästi tekemään niin! Hyvien ravintoarvojen lisäksi kikhernejauhoissa ja myös näissä pannareissa on etuna gluteenittomuus - jos siis gluteenittomuudella on sinulle väliä. Jos tarvitset gluteenittoman version, niin kannattaa vielä tarkistaa, sopiiko kauramaito vai onko parempi käyttää jotain muuta kasvimaitoa. Kikhernejauhot ostan aina aasialaiskaupoista, joita muuten löytyy kivasti myös täältä Lepuskin suunnilta. (Mitäpä sitä ihminen enää Helsingistä tarvitsee? :D) Aasialaiskaupoissa jauhot ovat tosi edullisia, ja samalla ostosreissulla voi tutkailla muitakin jänniä tuotteita.

Sen verran monta kertaa ja erilaisilla pannuilla on tullut näitä pannareita paisteltua, että muutama vinkki paistohommiin: Hyvä paistinpannu ja hyvä lasta edesauttavat onnistumista. Pikkupannareita paistelen aina valurautaisella lettupannullani, jota saa huoletta sohia metallisilla työvälineillä. Minulla sattuu olemaan juuri sopiva pieni metallinen lasta tähän tarkoitukseen. Myös isommalla pannulla paistaminen onnistuu. Käytän paistamiseen yleensä tavallista rypsiöljyä, jota on helppo sutaista pannulle silikonipensselin avulla. Kannattaa myös säätää maltillinen paistolämpötila, jolloin pannareita on helpompi käännellä. Maltillisella lämmöllä pannarit ehtivät kunnolla kypsyä, eivätkä pala pinnalta samalla, kun jäävät kuitenkin sisältä turhan raaoiksi. Paistamista myös helpottaa, että maltat antaa taikinan turvota. Välillä olen tehnyt taikinan jo illalla jääkaappiin valmiiksi odottamaan aamua.

Makoisia pannarihetkiä! Näistä kuvista mustikanvarpuineen ja pakastemustikoineen muuten tuli vähän vahingossa aika kesäisiä. Kesälomaa, mustikka-aikaa ja lettukestejä odotellessa.... :)







Banaani-kikhernepannarit
(noin 20 kpl)

3 dl kikhernejauhoja
(1 rkl kaakaojauhetta)
1 rkl perunajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl vaniljasokeria
(kardemummaa)
2 banaania
4 dl soija-, manteli- tai kauramaitoa

Paistamiseen:
öljyä


1. Yhdistä kuivat aineet. Soseuta banaani. Sekoita kuivien aineiden joukkoon ensin kasvimaito, sitten banaani. Anna taikinan turvota noin 10-15 min. Taikinan tulisi olla koostumukseltaan paksuhkoa, mutta kuitenkin helposti kaadettavissa pannulle.
2. Paista pannukakut pikkulettupannulla tai isommalla paistinpannulla. Tarjoa esim. marjojen tai banaaniviipaleiden ja vaahterasiirapin kanssa.

Tuore minttu raikastaa värikkään kvinoasalaatin.



Joku voisi jo kutsua blogiani ihan mielikuvituksettomaksi, sillä taas postaan mantelifetaa sisältävän salaattireseptin... Pahoittelen! :D Mutta kun se mantelifeta on vaan niiiin hyvää. Suolainen mantelifeta antaa moneen salaattiin ryhtiä ja särmää. Niin tähänkin.

Viime viikonloppuna tuli hiukan juhlistettua uutta kotia ja synttäreitä, ja tuoretta minttua jäi yli mojitosta. Tämä salaatti lähtikin liikkeelle siitä, kun yritin keksiä mintulle kivan käyttökohteen. Tuloksena oli värikäs, paistettuja kasviksia sisältävä minttuinen kvinoasalaatti - sillä mantelifetalla höystettynä. :) En laittanut salaattiin mitään lisäproteiinia, joten tämä maistuu lisäkkeenä vaikka kasvispihvien tai pyöryköiden kanssa. Meillä syötiin tätä uusien Pirkka härkäpapupyöryköiden kanssa, joissa muuten on ihan huikea määrä proteiinia. Sattumoisin salaatissa on vähän pääsiäishenkeäkin, joten se sopii vaikka pääsiäispyödän alkuruuaksi tai lisäkkeeksi.





Minttuinen kvinoasalaatti
(3-4 annosta)

2 dl kvinoaa
4 dl vettä
1 iso (300 g) punainen paprika
1 pieni (270 g) kesäkurpitsaa
2 (200 g) punasipulia
1 rkl oliiviöljyä
1 1/2 dl tuoretta minttua hinonnettuna
1 annos mantelifetaa

Kastike:
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
n. 3 rkl sitruunamehua
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria


1. Huuhtele kvinoa siivilässä. Kuumenna kattilassa vesi kiehuvaksi, mausta se ripauksella suolaa ja lisää kvinoa. Keitä kvinoa kypsäksi kannen alla noin 15 minuuttia. Tarvittaessa valuta kypsä kvinoa siivilässä.
2. Paloittele kasvikset. Kuumenna öljy paistinpannulla ja paista kasvikset rapsakan kypsiksi.
3. Yhdistä kvinoa ja kasvikset. Kuori ja hienonna valkosipuli. Sekoita salaatin joukkoon kastikeainekset ja lopuksi minttu. Levitä seos tarjoiluvadille ja murenna päälle mantelifeta. Vaihtoehtoisesti voit koota salaatin kerroksittain kulhoon (kvinoa-kasviseosta ja mantelifetaa kulhoon. Kvinoasalaatti sopii tarjottavaksi sekä haaleana että kylmänä.

Rapeakuoriset ja sisältä pehmeät yösämpylät ovat ihanaa hemmottelua viikonloppuaamuun!


Viikonloppuaamujen todellista luksusta ovat hitaat aamiaiset, joihin kuuluvat sellaiset ruuat, joita ei arkisin ehdi tai muuten tule syötyä. Hyvä tuore leipä on yksi parhaita asioita, joita kiireettömällä aamiaisella voi syödä. Lapsuudessa taisin tottua vähän liian hyvään, sillä itse tehtyjen sämpylöiden ja kakon lisäksi meillä ei juuri muuta vaaleaa leipää syöty. Äiti oli aina ahkera leipuri, ja melkein kerran viikossa meitä koulusta palaavia lapsosia odotti kotona valtava kasa tuoreita sämpylöitä. Tuoreet sämpylät maistuivat välipalaksi, ja loput laitettiin pakastimeen odottamaan myöhempää käyttöä. Mutta kun itse tehtyjä sämpylöitä oli jatkuvasti saatavilla, suhde itse tehtyyn leipään muotoutui väkisinkin arkiseksi. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että kun meillä joskus harvoin oli kaupan sämpylöitä, niitä oli määrätty lukumäärä jokaiselle. :D No ainakin näin myöhemmin osaa arvostaa!

Nykyisin tulee syötyä eniten ruisleipää, eikä leipää tule juuri itse leivottua. Varmaan yksi syy on sekin, ettei syöjiä ole montaa, ja tunnetusti leipä on yleensä parhaimmillaan juuri tuoreena. Pakastetut sämpylät ovat ok, mutta eivät tietenkään niin hyviä kuin tuoreet.

Viikonloppuaamiaiselle yösämpylät sopivat erityisen hyvin, sillä taikinan voi tehdä jääkaappiin edellisenä iltana, eikä aamulla heti heräämisen jälkeen enää tarvita suuria leivontaoperaatioita. Jos syöjiä on vähän, ohje on myös helppo puolittaa. Näin sämpylöitä ei turhaan jää yli - ja voi vaikka leipoa seuraavana viikonloppuna uuden satsin! Jauhoja voi vaihdella mielensä ja kaapin sisällön mukaan. Minä käytin simppelisti jauhoina Pirkka sämpyläjauhoja, jotka ovat mielestäni kivan rouheisia ja mukavan kuitupitoisiakin. Mukaan lisäsin myös auringonkukansiemeniä. Mukaan voisi toki raastaa myös vaikka porkkanaa. Alla oleva ohje onkin kätevä perusohje, jota voi halutessaan lähteä soveltamaan.



Yösämpylät
(noin 14 kpl)

5 dl kylmää vettä
1/2 ps (1 1/2 tl) kuivahiivaa tai 25 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
1 dl auringonkukansiemeniä
n. 8 dl sämpyläjauhoja (käytin Pirkka kolmen viljan)


1. Liuota hiiva ja suola kylmään nesteeseen. Lisää siemenet. Lisää puuharukalla sekoittaen taikinaan jauhoja muutamassa erässä, kunnes koostumus on kuin paksua puuroa. Taikinaa ei tarvitse vaivata tämän enempää. Älä hämmenny koostumusta, sillä taikinan on tarkoitus jäädä selvästi löysemmäksi sämpylätaikina tavallisesti. Peitä kulho tuorekelmulla tai vaikka lautasella ja laita jääkaappiin yön yli.
2. Aamulla: Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Ota kulho jääkaapista ja nostele siitä kahden ruokalusikan avulla kokkareita pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle halutessasi siemeniä tai vähän jauhoja. Kohotusta ei tarvita. Paista sämpylöitä koosta riippuen noin 10 minuuttia. Sämpylöitä ei kannata paiston jälkeen peittää, jotta kuori pysyy rapeana.