1. Murskaa digestivekeksit pieneksi muruksi monitoimikoneessa tai esim. vahvassa muovipussissa kaulimella painellen. Sekoita joukkoon sulatettu margariini. Painele muruseos piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. (Kuvissa olevan rapoffeen tein halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuokaan. Haasteena kuitenkin oli, että reunat helposti hajoavat, kun leivonnaisen irrottaa vuoasta.) Laita pohja jääkaappiin odottamaan.
2. Kuori raparperit ja leikkaa ne melko ohuiksi viipaleiksi. Sekoita joukkoon sokeri. Levitä raparperit uunipellille ja laita 200-asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi. Tarkoitus on, että raparperit pehmenevät kauttaaltaan, mutta eivät vielä ala hajota. Tarkkaile siis raparpereja paiston aikana! Anna jäähtyä.
3. Valmista kinuski. Mittaa kattilaan soijavispi ja fariinisokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 10-15 minuuttia, kunnes koostumus sakenee sopivasti. Jäähdytä.
4. Mittaa kulhoon kauravispija ½ dl soijavispiä. Vaahdota kuohkeaksi ja mausta vaniljasokerilla.
5. Levitä pohjan päälle raparperipalat ja valuta niiden päälle kinuski. Halutessasi jätä pieni tilkka kinuskia piirakan koristeluun. Levitä kinuskin päälle kasvivispivaahto. Koristele kinuskiraidoilla ja esim. syötävillä kukilla tai tuoreilla mansikoilla.

Aina yhtä ihana maisemakahvilan piirakka onnistuu vegaanisesti. Resepti taipuu helposti sesongin mukaan.


Suunnittelin tämän reseptin postaamista pääsiäiseksi, mutta lopulta en itse kerinnyt leipoa tätä kuin vasta pääsiäispöytään. Mutta tämä sopii tarjottavaksi myös muihin kevään juhliin. Kyseessä on perheessäni vuosikausia käytössä ollut resepti, joka on useaan otteeseen herkulliseksi todettu. Hyvin samanlaisella reseptillä leivottavaa piirakkaa näkee usein kutsuttavan maisemakahvilan piirakaksi, mutta tuo nimi ei meidän perheellä ole ollut käytössä. Piirakan resepti on alun perin ei-vegaaninen, mutta haluan nyt jakaa sen teille veganisoituna versiona. Täyte on alun perin valmistettu oikeasta rahkasta, jonka korvaajaksi käy hyvin Alpro Go On "soijarahka". Täytteeseen lisätään raikastukseksi sitruunamehua. Sitruunankuorikin varmasti sopisi joukkoon.

Piirakkaan on tullut kokeiltua useampia erilaisia marjoja, mutta suosiksi on noussut mustaherukka. Mustaherukka on hapan marja, jossa on reilusti makua. Marjojen sijaan piirakkaan on laitettu myös ainakin omenaa, puolukkaa ja muita marjoja, todennäköisesti varmaan raparperiakin. Niin monta kertaa tätä on leivottu, etten edes kykene muistamaan kaikkia versioita.

Piirakka on melko paksu ja mehevä, joten kannattaa valita mieluummin vähän isompi piirakkavuoka. Jos sellaista et omista, kannattanee varuiksi asettaa leivinpaperi vuoan alle yli kuohumisen varalta. Tuplaamalla ohjeen saa pellillisen piirakkaa. Pellillinen piirakkaa sopii hyvin tarjottavaksi juhliin. Huomioi kuitenkin, että pakastamista en varauksetta suosittele. Tätä vegaanista versiota en testannut pakastaa, mutta ei-vegaaninen versio on mennyt pakastimessa mössöiseksi ja vetiseksi. Jos kuitenkin testaat vaikka pienellä määrällä, kommentoi ihmeessä alle muillekin tiedoksi, miten kävi!

Vegaaninen maisemakahvilan piirakka

(10-12 palaa)

Mustikkapiirakan pohjassa on käytetty lempeän makuista kaurajauhoa, mutta voit korvata sen myös vehnäjauholla. Mamman marjapiirakan tyylisen piirakan täytteessä on soijarahkaa.

Vegaaninen mustikkapiirakka kaurapohjalla

Pohja

100 g margariinia
3 1/2 dl kaurajauhoja (tarvittaessa gluteenittomia, TAI halutessasi vehnäjauhoja)
1/2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1-2 rkl soija- tai kauramaitoa (tarvittaessa gluteenitonta)

Täyte

4-5 dl mustikoita
(2 tl perunajauhoja)
1 prk (400 g) Alpro Greek Style maustamatonta "soijarahkaa"
1/2 dl sokeria
1 1/2 tl vaniljasokeria


1, Sekoita pohjataikinan kuivat aineet ja nypi joukkoon pehmeä margariini. Lisää soijamaitoa tarpeen mukaan sen verran, että saat taikinan koostumuksesta sopivan.
2. Painele taikina voidellun piirakkavuoan (pyöreä tai neliskulmainen) pohjalle ja reunoille. Esipaista 200-asteisessa uunissa 5 minuuttia.
3. Sekoita mustikat ja perunajauho. (Veikkaan, etteivät tuoreet marjat välttämättä tarvitse perunajauhoja lainkaan.) Sekoita soijarahka, sokeri ja vaniljasokeri. Levitä n. 2/3 mustikoista esipaistetun pohjan päälle ja siihen päälle rahkaseos. Ripottele pinnalle vielä loput mustikat. (Itse laiton kaikki mustikat täytteen alle, mutta tällöin mustikat jäivät aika piiloon, eikä piirakka näyttänyt ihan niin kivalta. Siksi suosittelen edellä manittua taktiikkaa.)
4. Paista piirakkaa vielä noin 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja reunat ovat saaneet sopivasti väriä. Tarjoa mustikkapiirakka jäähtyneenä.

Koin varsin mukavan perjantaiyllätyksen, kun työkaveri kiikutti töihin nipun raparperia. Olikin jo aika päästä käsiksi tuoreeseen raparperiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä! Aloin jo miettiä vaikka mitä raparperivisioita, mutta lopulta päädyin palaamaan perusasioiden äärelle: "tavalliseen" raparperipiirakkaan. Simppeliä ja hyvää piirakkareseptiä tarvitsee aina, ja mikäpä sitä paitsi olisi herkumpaa kuin uunituore lämmin raparperipiirakka jääätelön kanssa!

Halusin toteuttaa piirakan tällä kertaa ilman soijaa. Itselläni ei ole mitään syitä vältellä soijatuotteita, mutta kaikille ne eivät esimerkiksi allergian vuoksi sovi. Tässäpä siis helposti valmistuva piirakka, joka on vegaanisen lisäksi munaton, maidoton ja soijaton. Muista kuitenkin varmistaa, että käyttämäsi margariini soveltuu kaikille syöjille.

Vegaaninen raparperipiirakka

4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
50 g margariinia
2 1/2 dl kauramaitoa
4-5 dl raparperia pieninä paloina
kanelia

Muruseos:
75 g margariinia
1 dl sokeria
1 1/2 dl kaurahiutaleita


1. Sulata margariini pohjataikinaa varten. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon margariini ja kauramaito, sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan.
2. Pilko raparperit pieniksi paloiksi. Levitä raparperinpalat pohjataikinan päälle. Ripottele pinnalle kanelia.
3. Sekoita muruseosta varten pehmeä margariini, sokeri ja kaurahiutaleet. Ripottele seos piirakan päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Klassinen sitruuna-marenkipiirakka maistuu ihanan raikkaalta. Vegaaninen marenki syntyy säilykekikherneiden liemestä.


Viime keväänä vegaanipiireissä kohistiin vegaanisista marengeista, jotka valmistetaan korvaamalla kananmunan valkuainen kikherneiden tai muiden säilykepapujen liemellä. Testasin jo tuolloin näitä ihmemarenkeja - ja hämmästyttävää kyllä, ne toimivat! Tavallisten marenkien jälkeen aquafabaa eli papulientä on keksitty käyttää mm. muihin marenkipohjaisiin leivonnaisiin sekä majoneesiin. Facebookissa on jopa aiheeseen liittyviä ryhmiä, esim. Aquafaba Meringue Hits and Misses, jossa ihmiset esittelevät toinen toistaan hienompia aikaansaannoksiaan.

Testasin jo viime pääsiäiseksi vegaanista sitruuna-marenkipiirakkaa. Tuolloin marenki kuitenkin jäi alapinnaltaan vetiseksi. Loputulemana oli, että marenki vaatii jonkin kiinteyttävän komponentin. Googlettelun tuloksena löysin idean lisätä marenkivaahdon joukkoon ksantaania, jota yleisimmin käytetään gluteenittomassa leivonnassa parantamaan leivonnaisten rakennetta. Ksantaanin vaikutus marengin koostumuksen oli merkittävä; rakenteesta tuli jämäkkä ja pysyvä. Uunista ottamisen jälkeen marenki hieman laski jäähtymisen aikana, mutta säilyi silti kuohkeana useamman päivän säilytyksenkin ajan. Väitän vahvasti, etteivät syöjät arvaa kyse olevan vegaanisesta piirakasta.

Yleensä sitruunatäytteeseen käytetään keltuaisia. Itse lisäsin siihen nesteeksi kookosmaitoa tuomaan makuun täyteläisyyttä ja pehmeyttä. Kookos ei tässä kuitenkaan varsinaisesti maistu, joten uskon piirakan uppoavan myös niihin, jotka eivät ole kookoksen ylimpiä ystäviä.

Itse kikherneet ovat monipuolinen raaka-aine. Jos et kuitenkaan leivontainspiraation iskiessä keksi tai jaksa kokkailla niistä sen kummempaa, tee niistä vaikka paahdettuja kikherneitä samalla uuninlämmityksellä. Paahdetut kikherneet sopivat sellaisenaan naposteltavaksi tai vaikka keiton kaveriksi.



Vegaaninen sitruuna-marenkipiirakka
(n. 8 annosta)

Pohja:
100 g margariinia

Äkkiseltään ei ehkä tulisi mieleen yhdistää basilikaa ja mustikkaa, mutta tämä kaksikko toimii yhdessä hämmästyttävän hyvin. Basilika-mustikkapiirakan ohje on alun perin julkaistu Glorian Ruoka & Viini -lehdessä ja löytyy nettiversiona täältä. Itse törmäsin reseptiin jossain somen syövereissä, jossa siitä onkin tullut jonkin asteen hitti. Sen verran hyvää piirakka kyllä onkin, että sitä on tullut leivottua kahteenkin otteeseen.

Tämä resepti on vegeversio, jota varten alkuperäiseen reseptiin on tehty pari pientä muutosta. Kananmuna on jätetty pois, jauhojen määrää hiukan lisätty ja voi vaihdettu margariiniin. Suosittelen testaamaan!