Itsetehty hummus on aivan superhyvää ja sopii paitsi leivän päälle, niin myös monen muun ruuan kumppaniksi. Seuraavassa omat hummusvinkkini ja reseptini.
Tunnustaudun aikamoiseksi tahnafriikiksi. Olen niin hullaantunut erilaisiin tahnoihin, että aiheesta tehdään jopa pientä pilaa perhepiirissäni. Onkin jo korkea aika kirjoittaa postaus hummuksesta - tuosta suuresta ruokarakkaudestani ja tahnoista jaloimmasta.
Menetin hummukselle sydämeni vuonna 2010, kun olin au pairina israelilaisessa perheessä Torontossa. Ennen sitä en varmaan ollut hummusta maistanutkaan, saati sitten tehnyt. Host-perheessäni hummusta oli aina jääkaapissa ja sitä syötiin paitsi leivän kanssa, myös yleensä muutenkin aterialla. Hummus oli myös aina osa sapattiateriaa, jonka nautimme joka perjantai. Aterialle saatettiin kutsua vieraita, ja ruokaa valmisteltiin usein yhdessä. Ruuanlaiton lomassa nautittiin alkupaloja, kuten oliiveja, tahinikastiketta - ja hummusta. Tarjolle laitetun hummuksen päälle lorautettiin oliiviöljyä ja ripautettiin paprikajauhetta. Kaveriksi pilkottiin pitaleivästä sopivia suupaloja, joilla kauhaistiin kulhosta samettista hummusta. Ah, niin hyvää!
Host-perheeni ei koskaan tehnyt hummusta itse, sillä Kanadassa oli kaupoissa mahtavat valikoimat erilaisia laadukkaita hummuksia. Perheeni oli iloinen ja yllättynyt, kun itse aloin opiskella hummuksen saloja. Toronton-ajoista lähtien hummus on ollut jonkinlainen bravuurini, johon en näin monen vuoden jälkeenkään ole kyllästynyt. Olen tehnyt siitä monia eri variaatioita ja muussanut sekaan mm. avokadoa, punajuurta, bataattia, artisokansydämiä, oliiveja, jalapenoa, aurinkokuivattua tomaattia, paahdettua paprikaa, maapähkinävoita.... Erilaiset versiot virkistävät, mutta se klassisin hummus on kuitenkin eniten mieleeni.
Tunnustaudun aikamoiseksi tahnafriikiksi. Olen niin hullaantunut erilaisiin tahnoihin, että aiheesta tehdään jopa pientä pilaa perhepiirissäni. Onkin jo korkea aika kirjoittaa postaus hummuksesta - tuosta suuresta ruokarakkaudestani ja tahnoista jaloimmasta.
Menetin hummukselle sydämeni vuonna 2010, kun olin au pairina israelilaisessa perheessä Torontossa. Ennen sitä en varmaan ollut hummusta maistanutkaan, saati sitten tehnyt. Host-perheessäni hummusta oli aina jääkaapissa ja sitä syötiin paitsi leivän kanssa, myös yleensä muutenkin aterialla. Hummus oli myös aina osa sapattiateriaa, jonka nautimme joka perjantai. Aterialle saatettiin kutsua vieraita, ja ruokaa valmisteltiin usein yhdessä. Ruuanlaiton lomassa nautittiin alkupaloja, kuten oliiveja, tahinikastiketta - ja hummusta. Tarjolle laitetun hummuksen päälle lorautettiin oliiviöljyä ja ripautettiin paprikajauhetta. Kaveriksi pilkottiin pitaleivästä sopivia suupaloja, joilla kauhaistiin kulhosta samettista hummusta. Ah, niin hyvää!
Host-perheeni ei koskaan tehnyt hummusta itse, sillä Kanadassa oli kaupoissa mahtavat valikoimat erilaisia laadukkaita hummuksia. Perheeni oli iloinen ja yllättynyt, kun itse aloin opiskella hummuksen saloja. Toronton-ajoista lähtien hummus on ollut jonkinlainen bravuurini, johon en näin monen vuoden jälkeenkään ole kyllästynyt. Olen tehnyt siitä monia eri variaatioita ja muussanut sekaan mm. avokadoa, punajuurta, bataattia, artisokansydämiä, oliiveja, jalapenoa, aurinkokuivattua tomaattia, paahdettua paprikaa, maapähkinävoita.... Erilaiset versiot virkistävät, mutta se klassisin hummus on kuitenkin eniten mieleeni.
Hummuksen tekeminen on nopeaa ja helppoa, mutta muutamia vinkkejä haluan antaa:
- On väliä mitä kikherneitä käyttää. Pirkka kikherneet ovat pehmeämpiä kuin joidenkin muiden merkkien, joten itse suosin aina Pirkkaa. Myös itse keitetyt kikherneet käyvät oikein mainiosti, ja käytänkin niitä aika usein. Koostumuksesta voi tulla vähän karkeampi kuin Pirkka kikherneistä.
- Mausta hyvin! Lukemattomia kertoja olen saanut ravintolaoissakin huonoa hummusta, joka on maistunut vain vetiseltä kikhernemössöltä. Käytä siis kunnolla sitruunaa ja mausteita. Isolla tahini- ja oliiviöljymäärällä saa hummuksesta tietysti maukasta, mutta myös aika tuhtia tavaraa. Itse tykkään syödä hummusta reilusti esim. osana ateriaa enkä vain leivän päällä, joten teen siitä usein vähän kevyempää vähentämällä tahinia ja oliiviöljyä, mutta maustamalla sitäkin paremmin.
- Suomessa myytävistä tahineista eli seeseminsiementahnoista parasta ja autenttisinta on mielestäni Macedonian Tahini -niminen tuote. Sitäkin useammin kaupoista löytyy Urtekramin tahinia, joka on valmistettu kuorimattomista seesaminsiemenistä. Maku on täysin eri, eikä ollenkaan vastaa vaaleaa laadukasta tahinia.
- Hummuksessa tavoitellaan samettista ja kuohkeaa koostumusta. Parhaiten olen sellaisen saanut aikaan isäni Vitamixilla, joka on todella tehokas värkki. Tehokkaat laitteet ovat myös teollisesti valmistettujen hummusten salaisuus. Kotona valmistan hummukseni aina sauvasekoittimella, jolla ei valitettavasti ihan samanlaiseen samettiseen koostumukseen pääse. Keitettyjen/säilöttyjen kikherneiden kuoriminen ilmeisesti edesauttaa samettisen koostumuksen saavuttamista, mutta itse en koskaan ole jaksanut kuoria kikherneitä, koska hummushirmuna valmistan hummusta aina aika ison määrän. :)
- Jos sinusta kehkeytyy samanlainen hummushirmu kuin minä, niin tiedoksi myös se, että hummusta voi pakastaa. Pakastaessa rakenne jonkin verran vetistyy, mutta minusta pakastettu hummus on oikein kelpo syötävää arjen kiireiden keskellä, kun kokkailuun ei ole aikaa.
- Hummus on monikäyttöistä. Se on hyvää levitettä leivälle, ja sopii toimii erinomaisesti esim. suomalaisen ruisleivänkin kanssa. Hummus sopii hyvin myös kasvisten dipiksi tai grillattujen/paistettujen kasvisten kaveriksi aterialle, kasvispyörykoiden ja -pihvien pariksi, falafelien kanssa... Käyttötarkoituksesta riippuen hummuksen paksuutta voi säädellä, eli esim. leivälle tönkömpää ja dipiksi vähän notkeampaa.
Hummukseen on reseptejä varmasti melkeinpä niin monta kuin tekijöitäkin. Seuraavassa oma versioni. Toivottavasti ihastutte hummukseen yhtä paljon kuin minä! <3
Hummus
2 prk (á 380 g/230 g) kikherneitä (Pirkka) tai n. 6 1/2 dl keitettyjä kikherneitä
2 valkosipulinkynttä
n. 1/2 dl sitruunamehua
1/2 dl tahinia
n. 1/2 tl suolaa
1 tl juustokuminaa
mustapippuria
2 rkl oliiviöljyä
n. 1/2 dl vettä
1. Valuta kikherneet. Kuori ja hienonna valkosipuli.
2. Soseuta kikherneet sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon muut ainekset. Jos laitat hummuksen tarjoilukulhoon, valuta päälle halutessasi hiukan oliiviöljyä.
1. Valuta kikherneet. Kuori ja hienonna valkosipuli.
2. Soseuta kikherneet sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon muut ainekset. Jos laitat hummuksen tarjoilukulhoon, valuta päälle halutessasi hiukan oliiviöljyä.
5 kommenttia
Ihania vinkkejä! Olen myös ihan tahnafriikki ja viime aikoina harva se päivä teen jonkin sortin hummuksia tai paputahnoja. Valko- ja voipavut ovat mulle myös suurta herkkua. Tahnoista tulee joka kerta vähän omanlaisiaan ja kiva niin :)
VastaaPoistaJoo, pavut ja paputahnat on aivan ihania! Kivaa aina kokeilla erilaisia versioita fiiliksen mukaan. :)
PoistaMoikka! Ajattelin tehdä hummusta juhliin. Tiedätköhän kauanko se säilyy jääkaapissa, jos tekisi sen hyvissä ajoin etukäteen?
VastaaPoistaKiitos paljon hyvästä reseptistä. Aionkin kokeilla itsekeitettyjä kikherneitä nyt sun rohkaisemana. Mietin kyllä, että saiskohan siitä keitinliemestä myös aquafabaa? Oletkohan testaillut?
Hummus onkin kivaa tarjottavaa juhliin! Olen itsekin tehnyt monesti ja seuraaviin juhliin varmaan taas. :) Sanoisin, että hummus säilyy jääkaapissa pari-kolme päivää.
PoistaSäilykekikherneitä saa niin edullisesti, etten ole yrittänyt tehdä aquafabaa itse keitetyistä kikherneistä. Lukemani perusteella se on tosi hankalaa ja epävarmaa puuhaa. Aquafabahan on käytännössä vettä, johon on säilykkeen säilytyksen aikana liuennut kikherneistä tärkkelystä ja proteiinia.
Hei ja kiitos Israelilaisen hummuksen ohjeesta.Kiksut on liotettu ja keitetty ja eikun toimiin. Tiedätkö sinä myydäänkö suomessa Israelilaisia tuotteita nettikaupassa. On niin surullista heidän tuotteidensa boikotointi ja valheellinen kuva koko Israelista maailmanlaajuisesti.Olen käynyt kaksi kertaa siellä ja se on ihana maa ja kansa.
VastaaPoista