Tuhti suklainen mutakakku valmistuu ruokakaapin perusaineksista - ja maistuu varmasti kaikille!


Mutakakkua tulee usein leivottua silloin, kun kaipaa jotain helposti valmistuvaa herkkua. Tämä resepti sopii niihin hetkiin erityisen hyvin, sillä leipomiseen ei tarvita mitään perusaineksia kummempia raaka-aineita. Ja silti lopputulos on herkullinen ja tuhti!

Mutakakun leipomisessa haastavinta on yleensä oikea kypsyysaste, sillä kakun on tarkoitus jäädä osittain raa'aksi keskeltä, jotta lopputulos on nimensä mukaisesti mutainen. Koska uunit ovat keskenään erilaisia, on mahdotonta antaa täsmällisiä ohjeita paistoajoista. Kokeilemalla selviää, mikä on sopiva paistoaika juuri sinun uunissasi. Tämä pätee tietysti kaikkeen uunissa valmistettaviin ruokiin ja leivonnaisiin.

Jos et ole kokenut mutakakkuleipuri, voi oikean kypsyysasteen arviointi olla hankalaa. Onneksi tähänkin löytyy vinkkejä! Kannattaa testata kypsyyttä heilauttamalla kakkuvuokaa edestakaisin: Jos kakku on kauttaaltaan hyllyvää taikinaa, on se vielä liian raaka. Jos taas koko kakku vaikuttaa kauttaaltaan kiinteytyneeltä, on lopputulos turhan kypsä. Ei kakku tällöinkään pahaa ole, mutta ei ihanan mutaistakaan. Sopiva kypsyys löytyy jostain näiden kahden välimaastosta. Kun taikina on reunoilta kiinteää ja keskeltä se on vielä hyllyvää, on kypsyys likimain sopiva.

Mutakakku kannattaa jäähdyttää kunnolla vähintään huoneenlämpöiseksi ennen tarjoilua. Sille tekee myös hyvää levätä jääkaapissa yön yli, joten kakku on kätevää valmistaa etukäteen vieraita varten. Mutakakun kanssa maistuu tietysti vaniljajäätelö tai vaahdotettu soija- tai kauravispi. Nam!

Jäädytetty Snickers-kakku on yhdistää ihanat raaka-aineet: suklaan ja maapähkinävoin.


Bongasin ruotsalaisen Vego-lehden Instagram-tililtä jäädytetyn Snickers-kakun. Ohje oli sopivan simppelin oloinen ja sisälsi kivoja raaka-aineita (mm. maapähkinävoita <3), joten päätin testata reseptiä. Tuloksena oli herkullinen ja tuhti kakku, nam! Makean ja suolaisen liitto se vaan toimii! Tosin kun miettii Snickersiä, niin kinuskinen elementti jäi tästä kakusta puuttumaan. Jälkikäteen jäin pohtimaan, olisiko kannattanut vielä keittää pohjan ja täytteen väliin kinuskikerros. Mutta toisaalta kakku on tällaisenaankin jo sen verran makeaa ja tuhtia tavaraa, että ehkä kinuski olisi ollut liikaa.

Vielä pari sanaa Vegosta: Ruotsalaisilla tosiaan on kasvisruokalehti! Vego ei julista olevansa vegaaniruokalehti, mutta kaikkien näkemieni reseptien perusteella ne on laadittu niin, että lähtökohtana on vegaanien vaihtoehto. Reseptit eivät siis perustu eläinperäisten tuotteiden käytölle, mutta vaikkapa risotto-ohjeessa mainitaan "parmesaania, esim. maidoton Violife". Yhtäkään Vego-lehteä en ole plärännyt läpi, mutta seuraan Vegoa Instagramissa ja käyn muutenkin välillä selailemassa reseptejä lehden nettisivuilla. Kannattaa tutustua!



Jäädytetty Snickers-kakku

Pohja:
300 g digestivekeksejä
150 g margariinia

Täyte:
100 g tummaa suklaata
1/2 dl kasvimaitoa
1/2 dl kaakaojauhetta (tummaa)
1 dl maapähkinävoita (käytin Pirkkaa)
1 dl vaaleaa siirappia
1 prk (250 ml) Alpron soijavispiä

Koristelu:
1 dl suolapähkinöitä
tummaa suklaata

1. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija n. 24 cm) pohjan ja renkaan väliin. Jauha keksit muruksi monitoimikoneessa. Vaihtoehtoisesti voit sulkea ne vahvaan muovipussiin ja painella kaulimella. Sulata margariini ja sekoita keksimurun kanssa. Painele muruseos vuoan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin odottamaan.
2. Rouhi suklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi. Laita kattilaan suklaa, maito, kaakao, maapähkinävoi ja siirappi. Kuumenna samalla sekoitellen, kunnes suklaa sulaa ja seos on koostumukseltaan notkeaa. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
3. Vaahdota soijavispi. Lisää suklaaseos vaahtoon kevyesti nuolijalla nostellen. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan ja tasoita pinta. Laita kakku pakastimeen ainakin 3 tunniksi.
4. Ota kakku pehmenemään pakastimesta puolisen tuntia ennen tarjoilua. Rouhi pähkinät veitsellä ja sulata suklaa. (Itse tykkään sulattaa pienen määrän suklaata niin, että rouhin sen veitsellä, laitan muovipussin kulmaan ja lasken sen mukiin, jossa on kuumaa vettä. Kun suklaa on sulanut, niin sitten vaan kulmaan pieni reikä, josta suklaaraidat voi pursottaa.) Koristele kakku pähkinöillä ja suklaaraidoilla.

Punajuuri ja piparjuuri ovat oiva makupari! Piparjuuri piristää tämän simppelin punajuurisosekeiton.



Blogipostaukset ovat nyt vahingossa luiskahtaneet keitto-herkkuleivonnaislinjalle. Tämä postaus kuitenkin on roikkunut tovin puolivalmiina, ja haluan julkaista tämän nyt, kun juurekset vielä ovat sesongissa ja lämmittävät keitot maistuvat. Ja ovathan sosekeitot toki varsin kätevää arkiruokaa!

Pehmeän makuinen punajuuri sopii hyvin yhteen pirteän kipakan piparjuuren kanssa. Simppeliin punajuurisosekeittoon raastettu tuore piparjuuri tuokin kivan säväyksen. Piparjuuri lisätään vasta valmiiseen keittoon, sillä keittäminen kitkeröittää piparjuuren maun helposti. Ruokaisuutta tuomaan lisäsin keittoon punaisia linssejä, jotka antavat keitolle myös rakennetta. Sosekeiton päälle on kiva lisätä jotain sattumia, joten tällä kertaa paistoin pannulla vielä kikherneitä, jotka maustoin tosi simppelisti suolalla ja pippurilla.




Piparjuurinen punajuurikeitto
(4-5 annosta)

1 kg punajuuria
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl rypsiöljyä
2 dl punaisia linssejä
n. 7-8 dl vettä
l kasvisliemikuutio
1 tl timjamia
mustapippuria
2 rkl balsamicoa
(suolaa)
n. 2 rkl piparjuurta raastettuna
1 prk (2 dl) kaurakermaa


1. Kuori kasvikset. Kuutioi punajuuri ja sipuli, hienonna valkosipuli. Kuumenna öljy kattilan pohjalla ja kuullota siinä kasviksia muutama minuutti. Lisää linssit, vesi sekä kasvisliemikuutio, timjami ja pippuri. Keitä noin 30 min kannen alla, kunnes punajuuret ovat kypsiä.
2. Lisää kattilaan balsamico ja piparjuuri. Soseuta keitto. Mausta tarpeen mukaan suolalla ja ja lisää vielä kaurakerma. Halutessasi voit lisätä keiton pinnalle esim. paahdettuja tai paistettuja kikherneitä.

Kauniin vihreä hernesosekeitto tuo lautaselle tuulahduksen kevättä!



Laskiainen on perinteisesti hernekeittoaikaa. Otan päivittäin lounaseväät töihin, ja lihaton Pirkka Luomu hernekeitto kuuluu vakituiseen eväsvalikoimaani etenkin niinä päivinä, kun en ole jaksanut kokata, eikä pakastimestakaan löydy mitään. Tosi kätevää ja maukastakin. Minä ainakin tykkään hernekeitosta! Ja syön sitä usein muulloinkin kuin laskiaisena.

Koska valmiina löytyy hyvää ja halpaa hernaria, en jaksa keitellä sitä itse. Näin laskiaisen alla haluan kuitenkin postata reseptin vähän erilaiseen hernekeittoon, joka tehdään pakasteherneistä. Pakasteherneet ovat loistava vihannespakaste. Niistä syntyy nopeasti kauniin vihreä ja lempeän makuinen keitto, joka sopii tosi kivasti näin kevättalveen.

Ilokseni voin kertoa, että tämä resepti löytyy myös juuri ilmestyneen Animalia-lehden Vegepalstalta! Sain ennen joulua yhteydenoton ja minulle tarjottiin mahdollisuutta laatia reseptit tämän lehden palstalle. Oli aika yllätys, että minun pieni blogini on noteerattu!




Hernesosekeitto
(4 annosta)

1 (100 g) sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
600 g pakasteherneitä
5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl meiramia
mustapippuria
1 prk (2 dl) kaurakermaa
suolaa


1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli pehmeiksi.
2. Lisää kattilaan herneet, vesi, murennettu kasvisliemikuutio ja pippuri. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja keitä kannen alla 5 minuuttia.
3. Ota kattila liedeltä ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon kaurakerma ja mausta maun mukaan suolalla. Kuumenna vielä keitto, mutta älä enää keitä.

Raikas veriappelsiini-marenkipiirakka on juuri se, mitä kannattaa leipoa juuri nyt!

Lämmittävä ja kasvispitoinen keitto valkopavuilla sopii näihin pakkaspäiviin.
Lämmittävät keitot kuuluvat ainakin minun lempiruokiini pakkaspäivinä. Jääkaapissa pyöri monenmoista kasvista ja kaapin nurkassa valkoisia papuja, joten tekaisin niistä ribollitan. Ribollita on italialainen kasviskeitto, johon papujen lisäksi laitetaan paljon kasviksia. Tarkempi resepti varmaan riippuu paitsi tekijästä, niin myös kaapin antimista. Lehtiselleriä kuitenkin suosittelen laittamaan mukaan, sillä se antaa (tähänkin) ruokaan todella hyvin makua.

Lukemani mukaan ribollitaan lisätään usein kuivahtanutta vaaleaa leipää. Omasta versiostani se jäi tällä kertaa puuttumaan. Kasvispitoinen keitto on sellaisenaan melko kevyt ateria, joten ruokaisuutta tuomaan keiton kaveriksi sopii hyvä leipä vaikka paputahnalla päällystettynä.




Ribollita 
(noin 4 annosta)

3-4 porkkanaa
4 valkosipulinkynttä
1 sipuli
3 lehtisellerin vartta
2 rkl oliiviöljyä
1 prk (390 g/240 g) kuorittuja tomaatteja tomaattimehussa
n. 9 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 laakerinlehteä
chiliä
mustapippuria
1 tl timjamia
1/2 tl rosmariinia
suolaa
3 reilun kokoista lehteä lehtikaalia
1 prk (380 g/230 g) isoja valkopapuja (esim. Pirkka)


1. Kuori porkkanat, sipuli ja valkosipuli. Paloittele porkkanat ja sellerit, hienonna sipuli ja valkosipuli.
2. Kuumenna öljy kattilan pohjalla. Kuullota siinä kasviksia kohtalaisella lämmöllä  lähemmäs 10 minuuttia.
3. Lisää tomaattisäilyke, vesi, liemikuutio sekä muut mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla noin 15 minuuttia. Painele kauhalla tomaatteja pienemmiksi keittämisen aikana.
4. Hienonna lehtikaali karkeaksi silpuksi. Lisää keittoon lehtikaali ja liemestään valutetut pavut. Keitä vielä noin 5 minuuttia. Tarjoa hyvän leivän kanssa.

1. Mittaan kulhoon öljy, fariinisokeri, omenasose ja karvasmanteliaromi. Sekoita hyvin niin, ettei fariinisokerista jää paakkuja.

Tämän marokkolaishenkisen salaatin maustaa superihana dukkah-mausteseos.



Vähän aikaa postasin reseptin persimon-dukkahsalaattin, joka sai minut rakastumaan ihanaan dukkah-mausteseokseen. Oli pakko jatkaa samalla teemalla, sillä halusin käyttää dukkahia heti johonkin muuhunkin. Tuloksena syntyi marokkolaishenkinen salaatti porkkanasta, couscousista ja kikherneistä, joka on höystetty dukkahilla, mantelifetalla ja yrteillä. Tosi hyvää! Ja heh, aika monta samaa komponenttia näköjään taas tuli tähän salaattiin kuin edelliseenkin dukkah-sovellukseeni. Ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi, että mantelifeta ja korianteri löytävät meikäläisen keittiössä tiensä aika moneen ruokaan... Viikonlopun aikana tuli tehtyä samaa salaattia peräti kahdesti, kun aineksia sattui olemaan sopivasti toiseenkin satsiin.

Tämä postaus on erityinen Ruokakonttuurin historiassa, sillä tässä ovat elämäni ensimmäiset järjestelmäkameralla otetut ruokakuvat! Pitkällisen harkinnan jälkeen hankin pienikokoisen Canonin harrastelijajärkkärin. Asiaa nopeutti se, että hoksasin haluamani (ja budjettiini mahtuvan) mallin olevan poistumassa markkinoilta, joten oli toimittava heti. Aika olemattoman perehtymisen jälkeen onnistuin nappaamaan julkaisukelpoisia kuvia, mutta tästähän se kameran toimintojen opettelu vasta alkaa.




Porkkana-couscoussalaatti dukkahilla
(noin 3 annosta)

500 g porkkanoita
1 dl couscousia
1 prk (380 g/230 g) kikherneitä
n. 4 rkl dukkah-mausteseosta 
1/2 annos mantelifetaa
tuoretta korianteria, minttua ja/tai lehtipersiljaa hienonnettuna

Kastike:
1 (pieni) valkosipulinkynsi
2-3 rkl appelsiinimehua (tuoreesta appelsiinista)
2 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
suolaa

1. Kuori porkkanat ja leikkaa ne reiluiksi paloiksi. Laita porkkanat uunipellille leivinpaperin päälle ja lisää päälle hiukan oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Paahda porkkanat 200-asteisessa uunissa napakan kypsiksi noin 15 minuuttia.
2. Valmista couscous pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää lämpimän couscousin joukkoon kastikkeen ainekset. Sekoita joukkoon myös porkkanat ja kikherneet. Tähän vaiheeseen asti esivalmisteltu salaatti on on kätevä jättää marinoitumaan jääkaappiin tarjoiluun asti. Salaatti kuitenkin sopii tarjottavaksi myös haaleana.
3. Levitä couscousseos tarjoiluvadille. Ripottele päälle dukkah-mausteseos. Murenna päälle mantelifeta. Ripottele pinnalle vielä tuoreet yrtit. Salaatin kanssa maistuu leipä ja hummus.

Rustiikkinen sipuligalette sopii talviseksi iltapalaksi. Pohjataikina saa makua speltistä.




Tykkään sipulista eri muodoissaan. Laitan sipulia melkein ruokaan kuin ruokaan, ja myös sipulipiirakat ovat minusta aika ihania. Kun sipulit paistaa maltillisella lämmöllä pannulla ja maustaa ne sopivasti sokerilla ja etikalla, on lopputulos ihanasti hiukan makea, tahmea ja sopivasti hapokas. Sipulit päätyivät nyt sipuligaletteen, jonka rustiikkinen ulkomuoto sopii hyvin meikäläisen kokkaustyylille. :) Kaapissa lojui sopivasti pakkaus myös spelttijauhoja, jotka olivat odottaneet loppusijoituskohdettaan. Ne sujahtivat pohjataikinaan.

Testasilin sipuligaletten kanssa Yosa Greek stylea, joka on kaurapohjainen turkkilaisen jogurtin kaltainen tuote. Ylipäätään koko tuote oli mielestäni aika hyvän makuinen ja toimi kivasti galetten parina raikastaen makukokonaisuutta. Kannattaa testata!

Tämä galette, kuten muutkin leipomani suolaiset piirakat yleensä, on tehty vähän terveellisempänä versiona kuin mitä suolaiset piirakat yleensä tapaavat olla. Mielellään syön ja tarjoan sellaista suolaista piirakkaa, jota voi syödä nälkäänsä ilman, että annos on ihan älytön rasvapläjäys.

Sipuligalette

Pohja:
n. 3 dl spelttijauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
75 g margariinia
1 dl maustamatonta soijajogurttia

Täyte:
3 keltasipulia + 3 punasipulia (yht. noin 650 g)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2-3 rkl balsamicoa (käytin valkoista)
2 rkl sokeria
1 tl timjamia (kuivattua, tai enemmän tuoretta)
n. 3/4 tl suolaa
mustapippuria


1. Valmista pohjataikina. Sekoita kulhossa kuivat aineet. Nypi joukkoon pehmeä margariini. Lisää soijajogurtti. Jos taikina tuntuu liian löysältä. lisää hiukan jauhoja.
2. Kauli taikina leivinpaperin päällä jauhoja apuna käyttän ympyrän muotoon (olisiko halkaisija ollut noin 30 cm).
3. Kuori sipulit ja valkosipuli täytettä varten. Leikkaa sipulit renkaiksi, hienonna valkosipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota siinä sipulia ja valkosipulia muutama minuutti. Lisää balsamico ja sokeri. Jatka paistamista kohtalaisella lämmöllä noin 5 min, kunnes sipulit ovat pehmeitä.
4. Levitä sipulitäyte taikinan päälle, älä kuitenkaan aivan reunoille asti. Taita reunat täytteen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tarjoa lämpimänä. Sipuligaletten kanssa maistuu esim. Yosa Greek style, joka raikastaa makukokonaisuutta.

Dukkahilla maustetun persimonsalaatin makumaailma on yllättävä mutta sitäkin toimivampi!


Törmäsin vähän aikaa sitten Ruokahommia-blogissa jännältä kuulostavaan persimon-dukkahsalaattiin, jota kirjoittaja Janna ylisti maailman parhaaksi salaatiksi. Alkuperäinen ohje on Soppa365:n. Laitoin reseptin saman tien to do -listalle. Sattumoisin hyvin pian huomasin myös Hannan soppa -blogin Hannan kokeilleen samaa salaattia ja ihastuneen myös. Näiden perusteella päättelin, että salaatin on kyllä pakko olla aika hyvää - ja nam, se on ihanaa!

Persimonin yhdistäminen suolaiseen juustoon ei ole mikään uusi juttu, mutta dukkahin yhdistäminen tähän comboon on varsin yllättävää. Mutta tämä todella toimii. Tein salaatista vegaanisen version, ja käytin fetan/vuohenjuuston tilalla mantelifetaa. Ihastuin kovasti myös itse dukkahiin, jota en aiemmin ollut tullut tehneeksi. Dukkah on egyptiläinen mausteseos, jota voi ripotella salaatteihin, paahdettuihin vihanneksiin ja vaikka hummuksen tai muiden tahnojen päälle. Voi myös kastaa leipää ensin hyvään oliiviöljyyn ja sitten dukkahiin. Ohjeella tulee reilumpi annos dukkahia kuin mitä yhteen salaattiannokseen tarvitaan, joten siitä riittää myöhempäänkin käyttöön. Teen dukkahia varmasti jatkossa muutenkin kuin vain tähän salaattiin.

Alkuperäisessä ohjeessa dukkahiin tuntui tulevan montaa lajia pähkinää ja siementä, mutta esim. pinjansimeniä en viitsinyt tätä varten hankkia, vaan laitoin niidenkin tilalle pistaaseja. "Raakoja" pistaaseja ei ole niin hyvin tarjolla kuin paahdettuja ja suolattuja, mutta nekin kyllä toimivat tässä hyvin, kun seosta on kuitenkin tarkoitus paahtaa. Monissa versioissa dukkahiin laitetaan myös esim. hasselpähkinää ja auringonkukansiemeniä, joten mixiä voi varmasti varioida sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Korianterinsiemeniä ei joka ruokakaupasta löydy, mutta ainakin aasialaiskaupoista niitä löytää hyvin ja edulliseen hintaan.

Persimonien kausi alkaa taas olla ohi, mutta oli vielä pakko postata tämä resepti. Kannattaa ryhtyä pikaisesti toimeen, että ehdit salaattia testata! Tosin israelilaisia sharoneita saa vielä kevättalvellakin.





Persimon-dukkahsalaatti
(4 annosta)

3-4 persimonia
2-3 rkl kookosöljyä
2-3 rkl ruokosokeria
suolaa
salaattisekoitusta
1 annos mantelifetaa
1-2 dl pekaanipähkinöitä
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa

Dukkah-mausteseos:
2 rkl pistaaseja
2 rkl manteleita
2 rkl pinjansiemeniä (korvasin nämäkin pistaaseilla)
2 rkl korianterinsiemeniä
2 tl juustokuminaa
1 tl chilirouhetta
1 rkl seesaminsiemeniä

Appelsiinivinegrette:
1/2 dl appelsiinimehua
1/2 dl sitruunamehua
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 rkl sokeria
1/4 tl suolaa

Intialainen tofu makhani on mausteinen mutta samalla kermaisen pehmeä curryruoka.



Intialaisten ravintoloiden ruokalistalta tuttuja ovat murgh makhani ja paneer makhani eli voikana sekä sen paneer-juustoa sisältävä vaihtoehto. Vegaanisesti tämä tunnettu intialainen curryruoka valmistuu tofusta. Makhani on minusta tosi hyvää, sillä pidän mausteisesta intialaisesta ruuasta, mutta en halua ruuan olevan älyttömän tulista. Kaurakermasta ja cashewpähkinöistä tuleva kermaisuus pehmentävät kastikkeen mausteisuutta kivasti.

Tofu makhani on aloittelevalle tofukokille oiva valinta, sillä mausteisessa tomaattikastikkeessa, pieneksi kuutitoitu tofu imee itseensä hyvin makuja. Maustamisesta ei siksi tarvitsekaan olla huolissaan. Itse tykkään pilkkoa tofun pieneksi ja sen jälkeen paistaa pannulla kullanruskeaksi. Näin tofusta saa kätevästi haihduteltua pois ylimääräiset nesteet. Pienet palat ovat siitä hyviä, että ne imevät itseensä paremmin makua kuin isot.

Mausteinen intialainen ruoka sopii mielestäni erityisen hyvin talvipäiviin. Hassua sinänsä, kun ajattelee Intian ilmastoa. Mutta joka tapauksessa nyt on hyvä hetki laittaa curryt hautumaan!



Tofu makhani
(4 annosta)

400 g tofua
1 (100 g) sipuli
4 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
3 tl garam masalaa
2 tl juustokuminaa
1 prk (500 g) paseerattua tomaattia
1 dl cashewpähkinöitä
1/2 dl vettä
chiliä
1 rkl sokeria
n. 1 tl suolaa
1 prk (2 dl) kaurakermaa

Pinnalle:
tuoretta korianteria hienonnettuna


1. Esivalmistele ruoka liottamalla cashewpähkinät: Mittaa pähkinät kulhoon ja lisää päälle reilusti kylmää vettä. Anna liota huoneenlämmössä parin tunnin ajan. Voit myös laittaa pähkinät jo edellisenä päivänä likoamaan jääkaappiin. Kaada liotusvesi pois. Soseuta pähkinät ja 1/2 dl vettä tahnaksi sauvasekoittimella.
2. Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy paistokasarissa. Paista tofukuutiot (käytän itse yleensä levyn suurinta tehoa) parissa eri erässä kullanruskeiksi. Kuullota erikseen vielä sipuli ja valkosipuli (tässä vaiheessa tehoa on hyvä pienentää).
3. Yhdistä kasariin kaikki tofu ja sipuliseos. Lisää inkivääri, garam masala ja juustokumina. Sekoittele hetki, mutta varo polttamasta mausteita.
4. Lisää paseerattu tomaatti, cashewpähkinäseos ja loput mausteet. Hauduta kannen alla noin 15-20 minuuttia. Lisää hiukan vettä, jos nestettä haihtuu liikaa. Lisää lopuksi kaurakerma ja kuumenna vielä. Tarjoa basmatiriisin ja tuoreen korianterin kanssa.