Herkullinen saaristolaisleipä on juhlapöydän klassikkoleipä.



Leivon saaristolaisleipää usein jouluksi ja juhannukseksi. Se on tosi hyvää, mutta sen verran makeaa, että arkileipänä suosin mieluummin jotain vähäsokerisempaa leipää. Toisaalta juhlavan leivän hohto ehkä katoaisi, jos sitä söisi liian usein? Saaristolaisleivän valmistus on varsin helppoa ja vaivatonta, sillä taikina vain sekoitetaan, kohotetaan suoraan vuoissa ja paistetaan. Vaivaamisvaihetta ei ole lainkaan, eikä leivinpöytääkään tarvitse liata. Niin sanotusti hollilla olemiseen menee kuitenkin useampi tunti, sillä kohotus ja paisto vievät aikaa. Mutta samalla voi tosiaan kätevästi puuhailla jotain muuta!

Useimmiten saaristolaisleivän taikinanesteenä käytetään piimää, mutta vegaaninen ja maidoton versio syntyy helposti omena- tai appelsiinitäysmehusta. Halutessaan taikinaan voi lisätä myös auringonkukansiemeniä, vaikka perinteisimpään versioon ne eivät taida kuulua. Saaristolaisleipä sopii erinomaisesti pakastettavaksi, sillä tuoreena se ei oikeastaan edes ole parhaimmillaan, vaan mielellään sen kannattaa antaa vetäytyä vähintään seuraavaan päivään. Jos siis suunnittelet saaristolaisleipää joulupöytään, sen voi erittäin hyvin tehdä jo muutaman viikon etukäteen.

Litran taikinasta tulee kolme leipää, ja fiksuahan se onkin kerralla paistaa useampi kappale. Ja jos totta puhutaan, niin kaljamaltaita ei oikein tule kulutettua mihinkään muuhun...😄 Jos ei itse tule kaikkia leipiä syötyä, anna vaikka kavereiden iloksi! Jos kuitenkin syöjiä on vain muutama, on ohjeesta helppo tehdä vaikka vain 1/3 annoksenkin yhtä leipää varten. Jos et omista leipävuokia, voit hyvin käyttää myös suorakaiteen mallisia foliovuokia.

Raikas sitruuna ja lehtipersilja ovat toimiva makupari kikhernetahnassa!



Surauttelen erilaisia paputahnoja varsin usein, mutten olekaan hetkeen postannut tahnareseptiä. No tässäpä tulee taas pienen tauon jälkeen. 😊 Ja ei, tämä ei ole yhtään jouluinen resepti, vaikka muissa ruokablogeissa joulusesonki on jo selvästi täydessä vauhdissa... Vaikka voihan tätä tietysti pikkujouluihin tehdä!

Inspiraatio ruokaan lähtee hyvin usein yhdestä tai kahdesta jollain tavalla hollilla olevasta raaka-aineesta. Tällä kertaa inspiroiduin, kun lehtipersilja oli tarjouksessa Cittarissa. Lehtipersilja sopii hyvin yhteen raikkaan sitruunan kanssa, joka on jääkaappini vakiokamaa. Sitruunoita pitää olla aina! Sitruunaa laitan tahnoihin yleensä aina vähintäänkin mehuna, sillä tavallisesti tahnat kaipaavat raikasta hapokkuutta. Tällä kertaa raastoin myös kuorta mukaan antamaan lisämakua. Itse tahnan tein nyt tällä kertaa kikherneistä, mutta aiemmin yksi versio syntyi myös punaisista linsseistä. Ensisijaisesti olisin halunnut käyttää valkoisia papuja, mutta ne olivat kaupasta loppu. Sovella siis kaappisi sisällön mukaan, hyvää tulee varmasti joka tapauksessa!

Sitruunainen kikhernetahna

2 prk (à 380 g/230 g) kikherneitä (Pirkka)
1 valkosipulinkynsi
1 1/2 tl sitruunankuorta raastettuna
n. 2 rkl sitruunamehua
3-4 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
1/2 tl suolaa
(vettä)
1 dl lehtipersiljaa hienonnettuna


Valuta kikherneistä pois liemi ja kaada ne korkeareunaiseen kulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää valkosipuli ja sitruunankuori kulhoon. Soseuta tasaiseksi. Lisää sitruunamehu, öljy, pippuri ja suola. Ohenna tarvittaessa lorauksella vettä. Lisää lopuksi hienonnettu persilja lusikalla sekoittaen. Tarjoa leivän kanssa.

Tahmaista pähkinäkuorrutusta, omppua ja kanelia - mitä herkkupullaa!



Tuoretta pullaa ei voita ehkä mikään muu herkku. Pulla on myös siitä kiva, että sitä voi varioida melkein loputtomiin: Perustaikina on sama, mutta eri täytteitä ja muotoja voi helposti muokata. Tämä pulla taipui sticky buneiksi, jotka leivotaan bostonkakun muotoon ja saavat pinnalleen karamellisoituneelta sokerilta ja paahteiselta pekaanipähkinältä maistuvan herkkutahman. Sticky buneja leivotaan paljon Jenkkilässä, mutta ne sopivat loistavasti myös tänne Suomeen, kun aika vannoutunutta pullakansaa kuitenkin olemme.

Olen leiponut sticky buneja jo joskus aiemminkin veganisoituna versiona K-Ruoan ohjeella. Kun kollega on valmiiksi kehittänyt toimivan ohjeen, miksi keksiä pyörää uudelleen. Nyt kotimaisten omppujen aikaan halusin kuitenkin lisätä pullan täytteeksi vähän tuoretta omenaa. Kokeilin ensimmäisellä kerralla lisätä omenan pieninä kuutioina, mutta lopputulos oli vähän turhan kostea. Toimivammaksi vaihtoehdoksi osoittautui raastaa muutama omppu ja puristaa niistä hieman ylimääräistä nestettä pois ennen täytteeksi lisäämistä. Omena toimii hyvin yhdessä pähkinäisen tahman kanssa. Mutta kyllähän tuo tahmaosuus on parasta tässä pullassa...😋
Alkuperäisresepti löytyy siis täältä, mutta lisäilin ohjeeseen jonkin verran omia vinkkejäni, jotta lopputulos olisi onnistunut ja että uunisi säilyisi tahmasta puhtaana. Vaikka käyttäisit irtopohjavuoassa kunnon leivinpaperivuorausta, kannattaa silti asettaa uunipelti vuoan alle ihan varmuuden vuoksi!

Apple Sticky Buns eli omenaiset tahmapullat

12 palaa

1. Lisää sokeri, kuivahiiva, kardemumma ja suola 42-asteiseen taikinanesteeseen. Alusta jauhot taikinaan vähitellen. Lisää pehmeä margariini jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista. Anna taikinan kohota leivinliinan alla 20-30 minuuttia.
2. Aseta leivinpaperi mahdollisimman siististi pyöreän kakkuvuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille. Saat paperin asettumaan paremmin, kun ensin rypistät sen käsissä palloksi ja vasta sitten asetat vuokaan. Paloittele vuokaan tulevat pähkinät käsin noin 4 osaan ja levitä ne tasaisesti vuoan pohjalle. Sulata rasva kattilassa, lisää fariinisokeri ja sekoita hetki. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon siirappi ja suola. Anna seoksen hieman jäähtyä. Lusikoi seos pähkinöiden päälle vuokaan.
3. Raasta omenat karkeaksi raasteeksi. Laita raaste siivilään ja purista siitä hieman ylimääräistä nestettä pois. Raastetta ei siis ole tarkoitus puristaa rutikuivaksi. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi (noin 30 x 40 cm). Levitä taikinalevylle täytteeksi pehmeä margariini, sokeri ja omenaraaste. Ripottele pinnalle reilusti kanelia. Kääri levy pitkältä sivulta alkaen rullaksi. Leikkaa rulla 12 viipaleeksi. Nosta viipaleet vuokaan ympyrän muotoon leikkauspinta ylöspäin niin, että keskelle tulee 3 palaa ja loput niiden ympärille. Palojen väliin kuuluu jäädä hieman kohoamistilaa. Kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä 20-30 minuuttia.
4. Nosta vuoka uuniin. Jos käytät irtopohjavuokaa, kannattaa vuoka asettaa uunipellille siltä varalta, että vuoasta sattuu vuotamaan rasvaa ja sokeria. Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 25-30 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, peitä vuoka paistamisen loppuvaiheessa leivinpaperilla. Paiston kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä bostonpulla jää helposti raa'aksi keskeltä. Anna bostonin hieman jäähtyä ja kumoa se sitten tarjoiluvadille. Lusikoi mahdolliset vuokaan jääneet pähkinät ja "tahmat" pullan pinnalle.

Thaimaalainen currytahna sopii loistavasti linssikeittoon!

Thai-linssikeitto

(3-4 annosta)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 rkl öljyä
n. 2 rkl punaista thaimaalaista currytahnaa (käytin Spice up -merkkiä)
1 1/2 dl punaisia linssejä (kuivia)
1 tlk (500 g) tomaattimurskaa
n. 4 dl vettä
2 dl kookosmaitoa

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuori ja raasta inkivääri. 
2. Kuumenna öljy kattilan pohjalla ja kuullota siinä valkosipulia ja sipulia muutama minuutti. Lisää inkivääri ja currytahna. (Huomaa, että eri currytahnojen tulisuudessa voi olla eroa, eli lisää maistellen!) Lisää myös linssit, tomaattimurska ja vesi. Keitä kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. 
3. Lisää keittoon lopuksi kookosmaito. Tarkista maku. Tuore korianteri sopii hyvin keiton kanssa, mutta sitä ilmankin keitto on tosi hyvää.

Herkullinen pasta on aina varma sijoituskohde suppiksille! Mausta suppilovahveropasta vaihteeksi sitruunalla, valkosipulilla, yrteillä ja lorauksella oliiviöljyä.



Joskus se simppelein ruoka maistuu parhaalta, ja usein niin on metsäsienten kohdalla. Löysin jonkin aikaa sitten lähimetsästä hiukan suppiksia ja ne päätyivät tähän simppeliin pastaan. Aika usein tulee kokattua kermaista sienipastaa, mutta nyt halusin jotain vähän erilaista. Vaimomatskuu-blogista bongasin idean sitruunan yhdistämisestä suppilovahveropastaan. Miten ei olekaan koskaan tullut mieleen! Sitruunankuori ja -mehu antoivatkin kivan säväyksen. Lisäksi tämä simppeli pasta saa makua valkosipulista, oliiviöljystä ja tuoreista yrteistä. Käytin itse timjamia, kun sitä sattui olemaan kaapissa, mutta lehtipersilja epäilemättä sopisi myös hyvin. Juustomaista makua antamaan lisäsin vielä ravintohiivahiutaleita.

Pastana voit käyttää melkeinpä mitä vaan mieleistäsi pastaa. Itse ostin juuri Palmuston kikhernepastaa, joka on aikas huippua. Kyseinen tuote on melko hintava, mutta toisaalta jos haluaa nauttia aterialla proteiinia niin kikhernepastasta sen saa samassa paketissa. Ainakin minä tykkään välillä syödä sellaisiakin pastaruokia, joihin ei tule mitään erityisen proteiinipitoista ainesta muuten, joten niin niihin tilanteisiin kikhernepasta on tosi oiva valinta. Makukin on siinä hyvä, joskaan ei tietysti ihan samanlainen kuin valkoisessa vehnäpastassa.

Sitruunainen suppilovahveropasta

(1 annos)

n. 75 g pastaa
100 g tuoreita suppilovahveroita
1/2 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
n. 1 tl sitruunankuorta raastettuna
n. 1/2 rkl sitruunamehua
1 1/2 rkl ravintohiivahiutaleita
mustapippuria
suolaa
tuoretta timjamia tai lehtipersiljaa hienonnettuna

1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan samalla, kun valmistat sieniseoksen.
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Puhdista sienet ja paloittele niitä vähän pienemmiksi. Kuumenna sieniä paistinpannulla ilman rasvaa niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Lisää oliiviöljy sekä sipuli ja valkosipuli. Kuullota, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Raasta sitruunankuori ja purista mehu.
3. Valuta pasta ja ota talteen osa keitinliemestä. Yhdistä pasta ja sieniseos. Lisää kaikki loput ainekset sekä sopiva louraus keitinlientä niin, ettei pasta jää liian kuivaksi. Tarjoa heti.