Kesä on tullut tänä vuonna yhdessä hujauksessa. Kokosin maukkaat savutofuburgerit, joista tulikin aika ihanan kesäisiä. Hölskytyskurkut ja piparjuurikastike yhdistettynä ruisleipään ja savutofuun todella maistuvat kesältä! Syödessä melkein tunsin olevani mökillä vehreän maaseudun rauhassa! 😄 Jos saa jo ajatella juhannusta, niin savutofuburgerit sopisivat siihenkin ajankohtaan tosi hyvin.

Kuten reseptin nimestä arvata saattaa, proteiinilisänä/pihveinä käytin burgereissa savutofua. Kaupoissa myydään erilaisia savutofuja. Jalotofun kylmäsavutofu saa makunsa aromista, ja tuotteen saatavuus on savutofuista varmasti parhain. Omasta mielestäni oikeasti savustettu tofu on kuitenkin maullisesti ihan eri sfääreissä. Savustettua tofua myyvät ainakin Ruohonjuuren ja Vegekaupan kaltaiset erikoisliikkeet sekä Lidl. Olen lukenut, että jotkut savustavat tofua myös itse - voisi ollakin tänä kesänä kiva kokeilu!

Savutofuburgerit

4 kpl

4 ruisleipää (esim. Reissumies)
300-400 g savutofua
rypsiöljyä
salaattia
tomaattia
tillinoksia

Piparjuuri-tillikastike

1/2 dl majoneesia (itse tehtyä tai valmista)
1 dl maustamatonta soijajogurttia (esim. Planti)
1/2 dl tuoretta tilliä hienonnettuna
2-3 tl piparjuurta raastettuna
ripaus suolaa

Hölskytyskurkut

1 (250 g) kurkku tai vastaava määrä avomaankurkkua
1 rkl sokeria
2 rkl väkiviinaetikkaa
1/4 tl suolaa

1. Valmista kastike piparjuuri-tillikastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Siirrä jääkaapppiin maustumaan tarjoamiseen asti.
2. Viipaloi kurkku ohuiksi siivuiksi juustohöylän avulla. Laita kaikki hölskytyskurkkujen ainekset kulhoon tai vaikka pieneen kattilaan. Aseta kanneksi lautanen (tai kattilalle kansi). Ravistele kulhoa voimakkaasti, jolloin kurkut mehustuvat. Siirrä jääkaappiin maustumaan. Kastikkeen ja kurkut voit valmistaa juuri ennen tarjoiluakinkin, mutta jos teet ne vähän etukäteen, maut ehtivät paremmin tasaantua.
3. Viipaloi tofu noin 1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Paista ne öljyssä kullanruskeiksi. Paahda leipä tai lämmitä mikrossa. Viipaloi tomaatit. 
4. Kokoa burgerit kasaamalla leipien väliin salaattia, tomaattia, kastiketta, tofua ja kurkkua. Nauti heti.

Miten löytää vegaanista syötävää?

Vaikken vegaani olekaan ja joustan tilanteen mukaan, pyrin reissun päällä saamaan syödäkseni vegaanista ruokaa, jos se vaan järkevästi onnistuu. Odotukset eivät tässä suhteessa Pietarin kohdalla olleet korkealla, mutta etukäteisselvittelyä tehdessäni sain onneksi yllättyä positiivisesti. Ravintoloiden valinnassa kannattaa muistaa ainakin nämä:

• Tsekkaa tarjonta Happy Cow'sta.

• Katso, mitä suosituksia Facebookin Ulkomaiden vegaanivinkit -ryhmästä löytyy. Kyseisessä ryhmässä vinkattiin myös toista sopivaa ryhmää: Vegaaninen Venäjä ja Itä-Eurooppa.

• Tripadvisorista on kätevää katsoa kaupungin parhaat ravintolat itselleen mieluisan hintatason perusteella. Olen huomannut että "vegaaniruokavaihtoehtoja"-filtteriin ei kannata luottaa: Vaikka ko. vaihtoehto olisi ravintolalla täpättynä, se ei kuitenkaan tarkoita, että ravintolassa  oikeasti olisi vegaaniruokavaihtoehtoja tarjolla. Turvallisemmaksi vaihtoehdoksi itse koin valita etukäteen sellaiset ravintolat, joiden ruokalista oli netissä saatavilla englanniksi. Näin toimimalla pystyy etukäteen miettimään valmiiksi, mitä ruokaa voisi pyytää muokkaamaan vegaaniseen muotoon. Englanninkielinen menu aika todennäköisesti myös indikoi, että asia varmemmin hoituu henkilökunnan kanssa englanniksi. Aina varmasti parempi, jos olet niin ajoissa varaamassa pöytää ravintolaan, että voit sähköpostissa tiedustella vegaanisista vaihtoehdoista ja "varoittaa" tulostasi. Meillä ravintolavalinnat jäivät vähän viime tippaan ja varailin pöydät aina vasta samana päivänä kuin olimme ravintolaan menossa. Pöytävaraukset kuitenkin kannattaa tehdä, sillä jos joudut kääntymään ovella, ei ihan nurkan takaa välttämättä löydy sopivaa ravintolaa!

Vegaanin kannattaa maistella Pietarissa ainakin säilöttyjä vihanneksia, joita Venäjällä harrastetaan paljon: hapankaalia, suolakurkkua, säilöttyjä tomaatteja... Niitä ostin myös kaupasta mukaan kotiin vietäväksi. Sieniruokia näkyi ravintoloiden ruokalistoilla aika paljonkin, ja niistä saattaa löytyä vegaanillekin sopivia vaihtoehtoja. Etnisistä (pika)ruokapaikoista voit myös löytää vegaanista ruokaa.

Varsinaisen kasviproteiiniyliannostuksen vaaraa ei Pietarissa ole, vaan tyytyminen on aika hiilaripitoiseen ruokaan. Mutta eipä se muutaman päivän reissulla haittaa. 😊

Säilöttyjä vihanneksia Teplassa.

Muutama ravintolavinkki

Reilun kolmen päivän reissulla tuli testattua useampi ruokapaikka, jotka osoittautuivat kaikki enemmän varsin hyviksi valinnoiksi:

Idiot on matkaoppaissakin mainittu kala-kasviravintola, joka tarjoaa pitkälti perinteista venäläistä ja gruusialaista ruokaa. Itse otin perunaa ja sieniä sisältävän annoksen, joka oli simppeli mutta oikein maukas. Jonkin väärinkäsityksen takia kuitenkin lisäsivät lautaselle smetanaa, mutta en jaksanut alkaa nipottaa. Ravintolaa suositellaan myös Happy Cow'ssa.

Tepla oli hauska hipsterityylinen ja rento ravintola, jonka ruokalistalla oli paitsi venäläisiä herkkuja, myös muun maailman makuja. Söin mm. kvinoasalaattia ja sienikeittoa. Keitto oli vähän suolatonta, mutta muuten kokemus oli varsin onnistunut. Soijamaitoakin löytyi masala chai -teehen. Jos matkustat lasten kanssa, tämä paikka oletettavasti on mieleesi, sillä lapset oli huomioitu monin eri tavoin (nettisivuilta voit lukea tarkemmin).

Yhtenä päivänä oli vähän kiire löytää nopeasti sopiva ravintola, niin varasin pöydän italialaisesta Romeo's Bar & Kitchenistä. Jotain venäläistäkin listalta löytyi, mutta pääpaino oli italialaisessa ruoassa. Se oli ihan maukasta (itselläni gazpacho-keittoa ja valkosipuli-chilipastaa), mutta toisaalta on kivempi syödä Pietarissa enemmän paikallista ruokaa, mistä syystä en juuri tätä paikkaa ensisijaisesti suosittele.

Lounaalle kannattaa suunnata ainakin Samadeva-nimiseen kahvilaan. Tarjolla oli vain kasvisruokaa, josta osa oli vegaanista. Söimme muun muassa vegaaniversion venäläisklassikosta silliä turkin alla. Asiakaskunta näytti koostuvat pitkälti nuorista aikuisista, suureksi osaksi paikallisista.

Lounaalla kävimme myös Verikirkon lähellä sijaitsevassa Marketplacessa, josta löytyi vegaanista syötävää myös. Kätevä vaihtoehto, jos sight seeingin lomassa iskee nälkä.

Monta vegaanista ruokaa tarjoavaa kahvilatyyppistä ruokapaikkaa jäi tällä kertaa testaamatta, mutta niistä tosiaan löydät suosituksia aiemmin mainitsemistani lähteistä.

Pääruoka sienistä ja perunoista Idiot-ravintolassa.

Mitä vielä jäi mieleen?

Matkaoppaista löydät parhaiten perus must do -kohteet (Eremitaasi, Verikirkko yms.). Päällimmäisenä minulle ehkä jäi mieleen jäi se, että Pietari tuntui tosi eurooppalaiselta kaupungilta, jossa kuitenkin aisti selvästi neuvostoajan historian. Historiaa oli havaittavissa esimerkiksi upeilla, suorastaan paltsimaisilla metroasemilla, joiden patsaat ja muut teokset muistuttivat menneistä ajoista. Suosittelenkin ajelemaan eri metrolinjoilla ja ihastelemaan erilaisia asemia! Aja vaikka Vasilinsaaren puolelle, kävele sieltä takaisin siltaa pitkin Nevski Prospektille ja ihastele samalla kauniita rakennuksia.

Itse tykkään aina reissussa piipahtaa paikallisissa kauppahalleissa ja toreilla. Me kävimme Kuznetšnyin kauppahallissa, joka ilmeisesti on kaupungin suurin. Myös Loft project etagi -niminen kompleksi torikauppiaineen ja konttiravintoloineen on varmasti käynnin arvoinen paikka. Itse emme valitettavasti ehtineet viipyä kauaakaan, mutta ehkä ensi kerralla sitten! Elisejev Emporium on kaupungin hienoin elintarvikekauppa, jonka yhteydessä on myös ravintola ja kahvila. Hintataso aika tyyris, mutta kiva poiketa ihan vaan ihastelemassa.

Jäin muuten reissussa koukkuun kyrillisten kirjainten tavaamiseen.😄 Olen joskus opetellut aakkoset joten kuten, ja siitä oli kyllä apuakin. Jäin pohtimaan, kauanko reissun olisi tarvinnut kestää, ennen kuin olisi olisin oppinut sujuvasti lukemaan kyrillistä kirjoitusta. Matkalta sainkin ehkä orastavan innostuksen venäjän kielen opiskeluun... Ja Pietariin pitää vielä palata!

Kuivattuja sieniä kauppahallissa.

Näissä aamiaissämpylöissä on herkullinen superrapea kuori, jonka takaavat kuuma uuni ja tarpeeksi pitkä paistoaika.


Jääkaapissa yön yli kohotettavia sämpylöitä on tullut tehtyä ennenkin, mutta Sikke Sumarin ohjeella valmistetut aamiaissämpylät ovat ihan erityisen hyvä superrapean kuorensa ansiosta! Maistoin näitä kyseisiä sämpylöitä ensimmäisen kerran ystäväni luona ja pian sen jälkeen oli pakko tehdä niitä itsekin. Ihan älyttömän hyvää tuoretta leipää!

Aamiaissämpylät ovat nimensä mukaisesti tosi kivoja viikonloppuaamiaiselle tai brunssille, mutta ne valmistuvat kätevästi myös arki-illan iloksi. Paista pellillinen sämpylöitä samalla kun soppakattila kiehuu tai nauti sämpylät iltateen kanssa! Jääkaapissa kohotettavat sämpylät ovat myös mitä loistavin vierastarjottava: Valmista taikina edellisenä päivänä jääkaappiin, niin ennen vieraiden tuloa tarvitsee vain lusikoida taikina pellille, paistaa ja vieraat saavat ihanaa uunituoretta leipää. How perfect! Sikke vinkkaa, että taikina säilyy jääkaapissa useammankin päivän, joten jos et halua/ehdi paistaa koko taikinaa kerralla, voit jättää osan myöhemmäksi.

Valmistin taikinan muuten pitkälti Siken ohjeen mukaan, mutta vähensin vähän suolan määrää. Minulla ei oikeastaan koskaan ole tuorehiivaa, kun yleensä saan leivontainspiraationi niin ex tempore, joten käytin tuorehiivan sijasta kuivahiivaa. Taikinaohje on tarvittaessa helppo puolittaa, ja olen itsekin tehnyt niin. Sämpylöiden superrapean kuoren salaisuus on pitkä, noin 30- 35 minuutin paistoaika. Jos sämpylät säilyttää seuraavaan päivään, kuori ei tietysti pysy rapeana, mutta sämpylät ovat silti hyviä ja pehmeitä. Sikke vinkkaa, että halutessaan taikinan voi leipoa myös isommiksi leiviksi (jauhoja kannattaa tällöin lisätä reippaammin), mutta itse pidän eniten sämpyöistä, jolloin rapean kuoren osuus maksimoituu. 😋

Siken rapeakuoriset aamiaissämpylät

(noin 20 kpl)

7 1/2 dl vettä
25 g hiivaa tai 1 ps kuivahiivaa
2 tl suolaa
1 1/2 dl ruisjauhoja
2 dl spelttijauhoja
n. 9-10 dl vehnäjauhoja
(1 dl auringonkukansiemeniä tai muita haluamiasi siemeniä)

Pinnalle:
siemeniä

1. Mittaa kulhoon kylmä vesi. Liuota siihen hiiva vispilällä sekoittaen. Sekoita joukkoon suola, ruisjauhot ja spelttijauhot. Taikinan paksuuntuessa vaihda sekoitusvälineeksi puuhaarukka.
2. Sekoita joukkoon vehnäjahot ja halutessasi siemenet. Varo lisäämästä jauhoja liikaa, äläkä turhaan sekoita/vaivaa taikinaa. Taikinan koostumuksen tulisi olla paksun puuron kaltaista. Peitä kulho kannella tai kelmulla ja nosta jäkaappiin tekeytymään yön yli (noin 8 tuntia). 
3. Ota taikina jääkaapista ja nostele taikina nokareiksi uunipellille leivinpaperin päälle kahden lusikan avulla. Jätä väliin kohoamisvaraa. Ripottele pinnalle siemeniä ja huiskauta halutessasi myös vähän jauhoja. Jos et halua leipoa kaikkea taikinaa, niin se ei haittaa, sillä taikina säilyy jääkaapissa useammankin päivän.
4. Nosta sämpylät kohottamatta 220-asteiseen uuniin ja paista noin 30-35 minuuttia. Näin saat sämpylöihin erityisen rapean pinnan. Sämpylöitä ei kannata paiston jälkeen peittää, jotta rapeus säilyy.

Houkuttelevan värikäs kesäkurpitsa-linssivuoka sisältää reilusti maukkaita kasviksia ja terveellisiä linssejä.


Kokkasin kesäkurpitsasta, tomaateista ja vihreistä linsseistä maukasta uuniruokaa. Idean nappasin alun perin täältä, mutta lopulta tein aika paljonkin muutoksia ohjeeseen. Maun lisäksi tässä ruoassa hyvää on myös se, että se on ravitsemuksellisesti varsin kelpo paketti: reilusti kasviksia, proteiinia ja kuituja. Vielä kun ladot lautaselle kasan raikasta salaattia ja nappaat kaveriksi palan tai pari täysjyväleipää, saat hyvinkin tasapainoisen aterian.

Alkuperäisessä ohjeessa muiden ainesten kanssa vuokaan lisättiin juustoraastetta. Itse lisäsin pinnalle juustomaisen kuorrutuksen, jonka sekoitin kaurakermasta ja ravintohiivahiutaleista. Monesti vegaaniryhmissä ihmiset kehuvat käyttävänsä tämän tyyppistä seosta myös pizzan päälle juuston sijaan. Sitä käyttökohdetta en ole vielä kokeillut, mutta ainakin tässä ruoassa toimi oikein hyvin. Kuorrutus otti myös kivasti väriä uunissa, jolloin lopputulos on entistä herkullisemman näköinen!

Kesäkurpitsa-linssivuoka

(4 annosta)

400 g kesäkurpitsaa
1-2 rkl öljyä
2 isoa (250 g) tomaattia
suolaa ja mustapippuria

Linssiseos:

3 dl vihreitä linssejä
suolaa
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 1/2 tl juustokuminaa
1 1/2 tl oreganoa
chiliä
3/4 tl savupaprikaa
mustapippuria

Kermakermaseos:

1 dl kaurakermaa
2 rkl ravintohiivahiutaleita
ripaus suolaa

1. Leikkaa kesäkurpitsa pitkittän noin puolen sentin viipaleiksi. Tarvittaessa leikkaa viipaleet vielä puoliksi, jos ne eivät muuten meinaa mahtua paistinpannulle. Viipaloi tomaatit. 
2. Kuumenna öljy paistinpannulla ja paista kesäkurpitsat parissa erässä kauniin värisiksi. Mausta kevyesti pippurilla ja suolalla. 
3. Keitä linssit pakkauksen ohjeen mukaan kevyesti suolalla maustetussa vedessä. Valuta ylimääräinen neste pois. Hienonna sipuli ja valkosipuli.
4. Kuumenna paistinpannulla öljy linssiseosta varten. Kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää kypsät linssit ja mausteet.
5. Levitä voidellun uunivuoan pohjalle puolet linssiseoksesta. Lado päälle puolet tomaateista ja kesäkurpitsaviipaleista. Toista sama lopuilla aineksilla. 
6. Sekoita kaurakermaseoksen ainekset keskenään ja valuta tasaisesti ruoan pinnalle. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tarjoa kesäkurpitsa-linssivuoan kanssa ruisleipää ja salaattia.

Meksikolainen papukeitto on maukas arkisoppa, joka on helppo valmistaa ruokakaapin perusaineksista.

Tämän postaus ehti olla luonnoslaatikossa ties miten pitkään ennen julkaisuaan. Sitä ennen ehdinkin jo hiljattain huomata, että muutamat muutkin olivat kokkaileet tosi saman tyylistä soppaa, kuten Ida's Cozy Corner ja Viimeistä murua myöten -blogeissa. Mutta onneksi keittoja mahtuu tähän maailmaan useampikin!

Tomaattimurskasta ja säilykepavuista valmistetut ruoat ovat monelle kasvissyöjälle perussafkaa, mutta maustamalla saa mukavaa vaihtelua. Meksikolainen papukeitto maustetaan reilusti korianterilla, juustokuminalla, savupaprikalla ja chilillä. Eri papuja sekoittamalla saat myös hauskan näköistä ruokaa. Kuvissa olevassa keitossa on sekaisin musta-, kidney- ja ruskeita papuja, kun valmistin keittoa tuplasatsin.

Meksikolainen papukeitto

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 tl juustokuminaa
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl savupaprikaa
chiliä
1 prk (500 g) tomaattimurskaa
1 kasvisliemikuutio
n. 4 dl vettä
1 prk (230 g/380 g) mustapapuja
1 prk (230 g/380 g) kidneypapuja tai ruskeita papuja
1 pienehkö punainen tai oranssi paprika
100 g pakastemaissia
(suolaa)

Lisäksi
tuoretta korianteria
(kasvipohjaista "turkkilaista jogurttia" tai "ranskankermaa", esim. Yosa Greek Style)

1. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi. 
2. Lisää kattilaan mausteet ja niiden perään tomaattimurska, liemikuutio, vesi sekä valutetut ja huuhdellut pavut. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua kannen alla noin 10 minuuttia.
3. Kuutioi paprika ja lisää se maissin kanssa keittoon. Keitä vielä muutama minuutti, kunnes paprika on kypsää. Tarjoa meksikolainen papukeitto tuoreen korianterin, jogurtin ja leivän kanssa.

Munakoisosta ja marinoiduista belugalinsseistä syntyy näyttävä salaatti, joka sopii hienommankin aterian tarjottavaksi.



Oi miten rakastan munakoisoja! Ja marinoituja belugalinssejä! Ja aurinkokuivattuja tomaatteja! Nämä kaikki ovat useammassa muodossa vilahdelleet blogissa, mutta nyt ne päätyivät samaan salaattiin, josta tuli tosi ihanaa. Itse asiassa teki mieli syödä koko iso satsi kerralla. 😄 En kuitenkaan (onneksi) voinut, sillä kokatessani oli jo hämärää, ja osa salaatista piti säästää valoisaan hetkeen valokuvia varten.

Belugalinssit ovat linssien aatelisia, erityisen kauniita linssejä, jotka sopivat hienosti juhlapöytäänkin. Niiden upean tumma väri antaa houkuttelevan ulkonäön ruoille etenkin silloin, kun niitä yhdistää värikkäämpiin raaka-aineisiin. Sekoitin linsseihin sitruunaisen marinadin, jota sovellan paljon erilaisille pavuille ja linsseille. Ne sopivat tosi hyvin pehmeäksi paistetuille munakoisoille. Lisäksi laitoin salaattiin aurinkokuivattuja tomaatteja, jotka ovat tosi maukkaita. Tällä kertaa käytin puolikuivattuja tomaatteja, jotka ovat tavallisia aurinkokuivattuja tomaatteja mehevämpiä, mutta tavallisetkin käyvät yhtä hyvin. Koska halusin jotain raikasta ja tuoretta, lisäsin myös tuoreita miniluumutomaatteja.

Munakoiso-linssisalaatin voit tarjota lämpimänä tai kylmänä. Kylmänä tarjottava salaatti on helppo esivalmistella etukäteen, jos haluat tarjota sitä vaikka vieraille.

Munakoiso-linssisalaatti

(noin 3 annosta pääruokana)

1 (500 g) munakoiso
2 rkl oliiviöljyä
salaattia (esim. jääsalaattia ja rucolaa)
n. 100 g (puoli)aurinkokuivattuja tomaatteja
1 rs (250 g) miniluumutomaatteja

Marinoidut linssit:

2 dl belugalinssejä
1 valkosipulinkynsi
n. 3 rkl sitruuamehua
1 rkl oliiviöljyä
pippuria
suolaa
ripaus sokeria

1. Kuutioi munakoiso. Kuumenna 1 rkl öljyä paistinpannulla ja lisää pannulle puolet munakoisoista. Paista, kunnes munakoisot ovas saaneet väriä ja ovat kauttaaltaan kypsiä ja pehmeitä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista samoin loput munakoisot. (Halutessasi voit paahtaa munakoisot myös 200-asteisessa uunissa noin 15-17 minuuttia.)
2. Keitä linssit pakkauksen ohjeen mukaan (noin 20 minuuttia) kevyesti suolalla maustetussa vedessä. Valuta ylimääräinen vesi pois siivilän avulla.
3. Hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita valkosipuli ja muut marinadin ainekset kuumien linssien joukkoon.
4. Levitä salaatit tarjoiluvadille. Levitä päälle linssit ja linssien päälle munakoisot. Pilko aurinkokuivattuja tomaatteja tarvittaessa pienemmiksi ja puolita miniluumutomaatit. Levitä nekin salaatin päälle. Tarjoa hyvän leivän kanssa. Salaatti sopii tarjottavaksi niin lämpimänä kuin kylmänä.

Tämä vegaaninen juustokakku yhdistää täyteläisen appelsiinitäytteen ja mehevän suklaisen brownie-pohjan.



Jos mietiskelet pääsiäiseen sopivaa kakkua, niin tässä yksi sellainen! Tykkään tosi paljon appelsiinin ja suklaan makuyhdistelmästä, ja siitä oikeastaan lähtikin idea tähän kakkuun. Jos nyt totta puhutaan, tällainen kakku on ollut mielessäni jo varmaan joskus sekaaniajoista lähtien, mutta ei vaan ole tullut toteutettua. 😄 Varmaan yleisimmin hyydytettävissä juustokakuissa käytetään keksipohjaa, mutta halusin hiukan erilaisen ratkaisun ja leivoin pohjan brownie-taikinasta. Mehevä, täyteläisen suklainen brownie toimii ihan mahtavasti kermaisen appelsiinitäytteen kanssa! Lisäksi tuoreet mansikat täydentävät ihanasti kokonaisuuden.

Appelsiinijuustokakkua tuli tarjottua kaksille eri vieraille: Ensimmäinen puolisko kului, kun ensimmäiset vieraat kävivät kahvittelemassa. Koska kakkua jäi reilusti yli, päätin iskeä loput pakastimeen ja tarjota viikon kuluttua saunavieraille. Kakku kesti oikein hyvin pakastamisen, eli tulipa testattua sitäkin. Kummallakin tarjoilukerralla kakku keräsi kehuja, ja sanottava on, että tykkäsin siitä kovasti myös itse!

Jos et aiemmin ole kokeillut juustokakkua vegaanisista raaka-aineista, kannattaa ehdottomasti kokeilla. Lopputuloksesta syöjät eivät varmasti huomaa kakun olevan millään tavalla "erikoisista" raaka-aineista tehty, ja agar-agarilla hyydyttäminenkin onnistuu varsin helposti. Jos brownie-pohjan leipominen tuntuu työläältä, voit aina valmistaa pohjan vaikka Oreoista.

Appelsiinijuustokakku brownie-pohjalla

Suklaahummus sopii hetkiin, joina kaipaat jotain hiukan terveellisempää herkuteltavaa!



Jokin aika sitten törmäsin somefeedissä suklaahummukseen. Se kuulosti lähtökohtaisesti niin jännittävältä, että oli pakko kokeilla! Kun asiaa miettii tarkemmin, suklaahummus on itse asiassa aika samanlainen kuin kikherneistä valmistetut "keksitaikinat", joita tehdään vähän terveellisemmäksi herkuksi. Sellaisiin olen ainakin itse törmännyt - joskaan en tullut kokeilleeksi.

Epäilin kikherneiden maun puskevan läpi suklaahummuksesta, mutta kaakaojauhe peitti sen varsin tehokkaasti. Maku olikin hyvä, vaikka muuta vähän pelkäsin. Itse tykkäsin suklaahummuksesta eniten banaaniviipaleiden parina ja digestivekeksin päällä - joskin jälkimmäisessä ehkä mennään "hieman terveellisempää"-ajatuksesta hiukan hakoteille. Suklaahummus maistui myös ihan sellaisenaan - niin kuin juuri sen "keksitaikinan" tapaan. Mutta eihän tämä silti nyt ihan keksitaikinan veroista kuitenkaan ole!

Hummuksen kanssa tällä reseptillä on tekemistä lähinnä kikherneiden ja tahinin osalta. Tahininkin voisi korvata maapähkinävoilla, joka epäilemättä toimisi vähintään yhtä hyvin. Makeuttajana toimi tällä kertaa vaahterasiirappi. Vaahterasiirappia käyttäessä on muuten hyvä muistaa, että se on samalla tavalla sokeripitoinen makeuttaja siinä missä vaikkapa taloussokeri tai tavallinen tumma siirappikin. Hyvin monesti vaahterasiirappia, hunajaa, agavesiirappia yms. näkee kutsuttavan virheellisesti sokerittomiksi, vaikka ihan jo tuotepakkauksen ravintoarvotaulukko paljastaa kaikkien edellä mainittujen sisältävän runsaasti sokeria. Sokeriakin voi kuitenkin syödä kohtuudella, niin kuin suklaahummustakin.😊

Suklaahummus

1 prk (230 g/380 g) kikherneitä (Pirkka)
3-4 rkl kaakaojauhetta
2-3 rkl tahinia tai maapähkinävoita
3 rkl vaahterasiirappia
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
n. 3 rkl kasvimaitoa


Valuta ja huuhtele kikherneet siivilässä. Mittaa korkeareunaiseen kulhoon kaikki muut ainekset paitsi kasvimaito. Soseuta sileäksi sauvasekoittimella. Lisää nestettä sen verran, että koostumus on sopivaa. Nauti esimerkiksi tuoreiden hedelmien tai keksien kanssa.

Tämä raikas ja kermaisen pehmeä pasta on oikea pikaruoka!



Olette ehkä huomanneet, että sitruuna on yksi lempiraaka-aineeni. Se raikastaa aivan ihanasti ruokia, leivonnaisia ja jälkkäreitä. Ja rakastamissani tahnoissa sitruuna on olennainen ainesosa myös!  Minulla on aina jemmassa muutama sitruuna jääkaapissa, koska sitä tulee laitettua niin moneen ruokaan. Hyvin usein etikoilla ei saa samaan yhtä hyää makua. Samaan syssyyn sanon vielä, että pullossa myytävä "sitruunamehu" on mielestäni sitruunamehun todellinen irvikuva! En rehellisesti sanottuna ymmärrä, miksi kukaan haluaa sitä ostaa. 😃

Tämä kermainen sitruuna-hernepasta syntyi etäpäivän pikaruoaksi. Valmistus tapahtui vieläpä erityisen nopeasti, kun käytin pastana parissa minuutissa kypsyvää kikhernepastaa. Samaan aikaan valmistin paistinpannulla sitruuna-kaurakerma-herneseoksen pastan joukkoon. Yksinkertaista, nopeaa ja maukasta ruokaa! Lisäksi herneistä ja sitruunoista tulee jotenkin kivan keväinen fiilis. 😊

Kermainen sitruuna-hernepasta

(2 annosta)

200 g pastaa (tavallista tai kikhernepastaa)
1 (100 g) sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
3 tl sitruunankuorta raastettuna
1 ps (200 g) suomalaisia pakasteherneitä
1 prk (2 dl) kaurakermaa (esim. Pirkka) + tilkka vettä
n. 2 rkl sitruunamehua
n. 1/2 dl pastan keitinlientä
suolaa, pippuria
n. 2 rkl ravintohiivahiutaleita

Pinnalle:
tuoretta basilikaa hienonnettuna

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu.
2. Kuumenna öljy paistinpannulla. Kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi. Lisää herneet, sitruunankuori ja kaurakerma. Huuhdo mukaan kaikki kerma tilkalla vettä. Kuumenna kiehumispisteeseen.
3. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta lävikössä. Ota vähän keitinlientä talteen mukiin.
4. Yhdistä pasta ja herne-kermaseos. Lisää sitruunamehu, mausteet, ravintohiivahiutaleet ja tarpeen mukaan keitinlientä. Viimeistele annokset tuoreella basilikalla. Tarjoa heti.

Idut ovat mahtava lisä talvisiin salaatteihin - ja niiden kasvatus on helppoa!



Oletko koskaan kokeillut idätystä? Jos et, kannattaa ehdottomasti kokeilla. Idätys ei nimittäin ole mitään ituhippien piiperrystä! Itse testasin idättämistä pari talvea sitten, ja nyt vaan ihmettelen, miksen kokeillut sitä yhtään aiemmin.

Miksi kannattaa idättää?

• Ensinnäkin itse kasvatetut halpaa tuoretta syötävää talviaikaan, kun monet kasvikset ovat aika hintavia eivätkä aina kovin maukkaitakaan. Siten idut ovatkin mahtava komponentti talvisiin salaatteihin. Mungpavunituja voi käyttää myös esim. aasialaisiin wokkiruokiin. 

• Idut ovat ravintorikasta syötävää. Iduissa on mm. C- ja K-vitamiineja. Iduissa on myös ravintokuitua ja proteiinia.

• Idätys on tosi helppoa! Monesti törmää ohjeisiin, jossa idätys tapahtuu lasipurkissa, jonka suulle pingotetaan harsokangas kumilenkin avulla. Tällaista virtelmääkään et kuitenkaan tarvitse, etkä mitään muitakaan erikoisia välineitä. Olen nimittäin kokenut yksinkertaisimmaksi idättää siivilässä, jonka alle asetan kulhon. Melkein ainoa riskitekijä on, että idut unohtaa huuhdella, jolloin ne kuivuvat ja on aloitettava alusta.

Mitä voi idättää?

Miten idätys tapahtuu?

1. Murskaa keksit karkeaksi rouheeksi käsin tai veitsellä.
2. Mittaa kulhoon kikherneliemi. Vaahdota sitä sähkövatkaimella, kunnes liemestä muodostuu vaaleaa vaahtoa. Lisää sokeri ja jatka vaahdottamista, kunnes lopputuloksena on kuohkea, kiiltävä ja napakka vaahto.
3. Huuhtaise ja kuivaa vatkaimet. Mittaa toiseen kulhoon soijavispi ja vaahdota se sähkövatkaimella kuohkeaksi. 
4. Sulata suklaa ja kääntele se soijavispivaahtoon. Yhdistä aquafaba-vaahto suklaiseen vaahtoon talouskaapimella kääntelemällä.
5. Kaada noin 1 litran vetoiseen astiaan 1/3 jäätelömassasta ripottele päälle puolet keksimurusta ja valuta myös puolet maapähkinävoista. Lisää taas 1/3 jäätelömassaa, loput kekseistä ja maapähkinävoista ja lopuksi vielä loppu jäätelömassa. Pakasta noin 4 tuntia tai yön yli.